Iltalehden mielestä 8 vuotta sitten julkaistu tutkmus on tuore!


Iltalehti julkaisi lauantaina 8.8.2015 uutisen tutkimustuloksesta, jonka mukaan silikonirintaisilla on kolminkertainen riski itsemurhaan ja päihdekuolemaan. Samainen tutkimus on uutisoitu Iltalehdessä jo 10.8.2007 eli 8 vuotta sitten. Alkuperäinen tutkimusartikkeli on julkaistu Annals of plastic surgeryn elokuun numerossa 2007. Iltalehden mielestä tutkimus on tuore. Samaa mieltä ovat mm. CosmopolitanMirrorDaily Mail.

Minun mielestäni lukijoiden pitäisi saada rahat takasin lehdestä, joka kierrättää 8 vuotta vanhoja uutisia.

Mainokset

Iltalehti, parsa ei sittenkään paranna krapulaa ja syöpää


Iltalehti väittää, että parsa voisi parantaa krapulan. Tunnetusti krapulalääkettä ei ole keksitty, eikä parsakaan ole sellainen. Mistä nämä tarinat kumpuavat?

Poikkeuksellisesti Iltalehden jutussa ei ole termiä ”tuore tutkimus”. Tutkimus ei olekaan tuore vaan vuodelta 2009, siksi alkuperäisen artikkelin löytäminen Iltalehden tietojen perusteella on haasteellista.

Jos tutkittaisiin parsan vaikutusta ihmisen krapulaan, tarvittaisiin joukko ihmisiä, jotka syövät krapulaansa parsaa ja verrokkiryhmä, joka syö krapulaansa vaikkapa kurkkua. Tässä ei ole kyse kliinisestä tutkimuksesta vaan normaalista ruoka-aineiden perustutkimuksesta. Parsan lehtiä ja parsan vartta on tutkittu normaaleilla ruokatutkimuksen keinoin. Eikä itseasiassa ole tutkittu koko kasvia sellaisenaan vaan vain kasvista valmistettua uutetta. Tätä uutetta sitten laitettiin laboratorio-oloissa ihmisen ja rotan maksasoluihin.

Alkoholi palaa maksassa asetaldehydiksi, mistä johtuu krapula. Kun petrimaljalla laitettiin uutteita soluihin havaittiin, että maksasolujen myrkkyaineet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi, noin kaksi kertaa enemmän kuin verrokki. Onko tällä vähenemisellä vaikutusta krapulaan, on puhdasta arvailua. Verrokkina käyettiin kahta Etelä-Koreassa myytävää kaupallista krapulajuomaa Condition™ ja Dawn808™. Tulosta voisi tulkita myös niin, että nämä krapulajuomat ovat vielä tehottomampia kuin parsa. Tässä on siis se ainut todiste siitä, että parsa auttaa krapulaan. Krapula lienee kuitenkin monimutkaisempi ilmiö kuin vain toksiini maksassa.

Jutussa väitetään myös, että parsa olisi yksi parhaista keinoista krapulaan. Väite lienee toimittajan itsensä keksimä, koska tiedejuttussa ei edes viitata tällaiseen vertailevaan krapulatutkimukseen.

Tutkimuksen teki Dept. of Medicine, School of Medicine, Inst. of Medical Science ja Jeju National University, Etelä-Korea. Julkaistu lehdessä Journal of Food Science (Impact Factor: 1.658). Parsa on Etelä-Korean tärkeä vientituote.

Tutkimus on vapaasti luettavisssa tästä

Näin syntyy klassinen roskatiedeuutinen – valehtelu terveysriski?


Valehtelija

Roskatieteen luottevampia lähteitä ovat epidemiologiset tutkimukset, tulosten esittely tieteellisessä konferenssissa, pieni otoskoko, tutkimusaiheena vaikeasti mitattava suure kuten mielenterveys tai – valehtelu.

Stt teki uutisen siitä, että ”valkoiset valheet” aiheuttivat niin psyykkisiä kuin fyysisiä oireita. Uutisen julkaisvat monet mediat kuten Helsingin Sanomat Ilta-Samomat Iltalehti MTV3 Daily Mail Aamulehti

Media ei tarkistanut, kuinka luotettavasta tutkimuksesta oli kyse.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä konferensissa American Psychological Association’s 120th Annual Convention Orlandossa 4.8.2012 Tutkimusta ei siis ole vartaisarvioitu eikä sitä ole julkaistu kehnoimmassakaan tieteellisessä lehdessä.

Tutkimukseen osallistui vain 110 ihmistä, joista 66 % oli opiskelijoita. Epidemiologissa tutkimuksissa pitää olla otoskoko tuhansia – epämääräisempiä mittauksia tehtäessä useampi tuhat – ennen kuin on toivoa mistään oikeista tuloksista. Pieniä esitutkimuksia tehdään, jotta selviäsi kannattaako kalliimpaa isoa tutkimusta edes tehdä. Niistä pienistä ei ole aihetta uutisiin, mutta suurin osa uutista kuitenkin tehdään pienistä tutkimuksista. Korkea opiskelijoiden osuus viittaa siihen, että tutkimus on tehty opintoihin jollain tavoin liittyen.

Miten mitata valehtelua? Miten mitata henkilön valehtelun pienenemistä? Jos henkilö tiedostaen vähentää valehtelua, muuttaako hän käytöstään jotenkin muutenkin? Puolelle tutkittavista annettiin ohjeeksi olla päästelemättä suuria ja pieniä valheita. Valheiden määrää tutkittiin valheenpaljastuskoneella kerran viikossa. Kun otoksessa on mukana paljon kujeilevia opiskelijoita on voinut käydä myös niin, että ovat yrittäneet jymäyttää valheenpaljastukokeessa. Kaikkea tällaisia seikkoja käydään läpi vertaisarvioinnissa. Nyt emme tiedä, onko tutkimus luotettavasti tehty.

Tutkimustulokset olivat seuraavan tyylisiä: Kun osallistujat kertoivat kolme valkoista valhetta vähemmän, he kokivat neljä psyykkistä oiretta vähemmän viikossa, kuten jännityneisyyttä ja alakuloisuutta. Jännityneisyyden ja alakuloisuuden mittaaminen niin, että plasebo ei vaikuta asiaan merkittävästi, on varsin vaikeaa. Ongelmaa voidaan vähentää suurella otoskoolla. Myös kurkkukipu ja päänsärky vähenivät. Elämän paraneminen liittyy siis varsin vaatimattomalle alueelle. Ovatko nyt sitten otsikot kuten: ”Rehelliset valehtelevia terveempiä”, ”Vältä valehtelua – jos välität terveydestäsi”, ” valheiden verkkoon kietoutuminen on vaaraksi terveydelle”, todellakin sitä totuutta, mitä toimittajien tulisi välittää lukijoille?

Epidemiologissa tutkimuksissa saadaan yhteys kahden tutkivattavan asian välille. Tulee siis sanoa, että valehtelulla ja paremmalla terveydellä on yhteys toisiinsa. Epidemiologinen tutkimus ei osoita, että valehtelun vähentäminen parantaisi terveyttä.

Helsingin Sanomien jutussa tehdään taas ”tilastollisesti merkitsevä – merkittävä” virhe. Ne, jotka vähensivät valehtelua olivat ihan pikkiriikkisen terveempiä – tilastollisesti merkitsevästi eli 95 % todennäköisyydellä pikkuriikkinen terveyden paraneminen ei johtunut puhtaasta arpanopan heittämisestä eli sattumasta. Terveys ei siis parantunut merkittävästi, vaan ihan pikkiriikkisen, mutta sattuma ei selitä tätä vähäistä, ihmiselämälle merkityksetöntä parantumista.

Aamulehden ansioksi on sanottava, että lehti paljastaa lukioijoille otoskoon ja opiskelijoiden suuren osuuden tutkimusryhmässä.

Nitraatti voimisti hiirten lihaksia, pitääkö syödä pinaattia kaksi pakettia päivässä?


Pinaatti todellakin vahvistaa lihaksia, kertoi Iltalehti. Tutkijat tosin eivät tutkineet pinaatia, vaan nitraattia eikä ihmistä tutkittu lainkaan vaan hiiriä.

Poikkeavaa tässä hiirikokeessa oli se, että hiirille todellakin syötettiin nirtaattia vain sen verran päivässä, mitä 300 g pinaattissa on suhteuttettuna ihmisen kokoon. Yleensä hiirikokeissa määrät ovat järjettömän suuria. Eikä tietenkään tiedetä, mitä haitaa näin suuresta pinaattimäärästä ruokavaliossa olisi.

Poikkeavaa tässä hiirikokeessa oli se, että tutkijat löysivät myös mekanismin, joka vaikuttaa lihaksiin. Tutkijat löysivät kaksi proteiinia CASQ1 ja DHPR, joiden pitoisuus oli kohonnut. Kysymys nyt kuuluukin, onko näitä kahta proteiinia myös ihmisellä?

Karoliinisen instituutin tutkijat ovat itse Kipparikallen pinaattiuutisen lähde. Kun toimittajat eivät ole itse keksineet satuja, niin tarinalla on yleensä hieman enemmän pohjaa. Itse asiassa nämä miehet eivät ole ensimmäistä kertaa asialla, väittämällä, että nitraatista olisi hyötyä. He ovat tutkineet asiaa myös pyöräilijöillä.

Tutkijat antavat myös vihjeen siitä, mihin bisnekseen heidän asiantuntemustaan voitaisiin käyttää: ”Markkinoilla ei ole vielä yhtään lisäravinnetta, jossa olisi mukana nitraattia.” Hälytyskellot soi!

Andrés Hernández, Tomas A. Schiffer, Niklas Ivarsson, Arthur J. Cheng, Joseph D. Bruton, Jon O. Lundberg, Eddie Weitzberg, Håkan Westerblad
Dietary nitrate increases tetanic [Ca2+]i and contractile force in mouse fast-twitch muscle
Journal of Physiology, Epub ahead of print 11 June 2012, doi:10.1113/jphysiol.2012.232777

Pitsa ei tule ihan ensimmäisenä mieleen, kun ajatellaan terveysruokia


Eikä pidäkään tulla. Iltalehden uutinen täyttää kaikki roskatieteelle asetetut vaatimukset. Iltalehti kertoo, että
Pitsa voi tehdä hyvää!
Jutun logiikka on tämä: tutkijat ovat havainneet, että karvakroli laboratorio-oloissa petrimaljalla tappaa eturauhassyöpäsoluja. Karvakrolia on oreganossa, oreganoa on pitsassa, ihminen syö pitsaa, karvakloli estää syövän. Täyttä roskaa.

karvakroli

Roskatieteen kunniakkaitten perinteiden mukaan, roskatiedeuutisia loihditaan eniten tieteellisistä symposiumeista. Iltalehti ei kerro, missä tiedelehdessä tutkimus on julkaistu, koska sitä ei ole julkaistu missään. Tämän takia ei voida tarkistaa mm sitä oleellista seikkaa, kuinka suuria pitoisuuksia karvakrolia käytettiin ja oliko kyseessä synteettienen valmiste. Tutkimuksen tulokset esiteltiin Experimental Biology 2012 posterikokouksessa.Tutkija kertoo, että tulokset ovat vasta alustavia, mikä viittaa pieneen otoskokoon ja siihen, ettei karvakrolivalmisteen puhtaudesta ole 100 % takuuta.

Karvakrolia on oreganossa, mutta varsin vaatimattomia määriä. Yleensä laboratoriokokeessa käytetyt pitoisuudet ovat sellaisia, että oreganoa pitäisi syödä pari kiloa päivässä, jotta pitoisuus olisi sama.

Tutkija kertovat myös Iltalehdenkin jutussa, että karvakroli saattaa käyttäytyä ihmisen elimistössä siten, ettei karvakroli päädy suolistoa pitemmälle. Ihmisen elimistö ei toimi niin kuin ainetta petrimaljalle laitettaessa, vaan on monia tekijöijä, jotka muuttavat tilannetta täysin. Siksi petrimalja- tai rottakokeesta ei voi tehdä suoria päätelmiä ihmisen suhteen. Valitettavasti hyvät luontaistuotekauppiaat. Valitettavasti nämä uutiset ovat niitä, joita sitten käytetään oreganouutteiden mainonnassa piankin.

Mitä tulee siteen siihen, että oreganoa laitetaan vähän pitsanpäälle ja hups pitsasta tulee terveysruokaa. Jokainen hoksaa heti, että pitsassa on varmasti myös muita terveyteen vaikuttavia aineita kuten rasvaa. Näiden seikkkojen unohtaminen on tahallista edesvastuuttomuutta. Jollekin kansalaiselle saattaa jäädä nyt mieleeen, että pitsa olisikin hyväksi terveydelle, vaikkei siitä ole tässä tutkimuksessa mitenkään tutkittu ja osoitettu.