Lasten? ylipaino? ei? johdu? antibiooteista?


Embed from Getty Images

 

Ilta-Sanomat käyttää kysymysmerkkiä otsikossa ”Antibioottien liikakäyttö syynä lasten ylipainoon?” Otsikossa olevasta kysymysmerkistä oivallamme, ettei uutinen tarkkaan ottaen pidä paikkaansa. Mutta miksi Ilta-Sanomat julkaisee kysymysmerkillisiä otsikoita?

Tässä tietellisessä tutkimuksessa kerrotaan, että laajakirjoisten antibioottien toistuva käyttö alle kaksivuotiailla on yhteydessä varhaislapsuuden lihavuuteen. Kapeakirjoiset antibiooteilla ei ole samaa yhteyttä, vaikka niitä määrättäisiin useinkin. Pelkkä epidemiologinen tutkimus ei tietenkään riitä, koska täytyy tietää vaikuttava mekanismi. Tutkijat spekuloivat, että vaikutus välittyisi suolistoflooran kautta. Tämä on spekulaatio. Piilossa olevaa tekijää ei pystytä sulkemaan pois, tutkijat toteavat, joten voi olla, että laajakirjoisilla antibiooteilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa oikeesti. Laajakirjoinen antibiootti saattaa olla yksi pieni lisätekijä. Huomatkaa, että välikorvantulehduksilla, joihin antibiootteja entiten määrätään, ei ollut yhteyttä lihavuuteen.

Voisiko Ilta-Sanomat kehittää jollain tavoin erikoissuuren kysymysmerkin, ettei lukijoita johdettaisi harhaan? Ja käyttäkää myös otsikkossa termiä yhteys eikä termiä on syynä, kun on kyse tämän tyyppisestä spekulaatiosta.

Kiitos.

 

Mainokset

Voiko jokin paistorasva aiheuttaa syöpää?


Embed from Getty Images

Voin ja kookosöljyn kauppiaat yrittävät aina todistaa tuotteidensa terveellisyyttä. Ne jotka saavat elantonsa virallisia ravintosuosituksia vastustamalla liittyvät kuoroon. Suomalaiset bloggaajat tarttuvat kaikkieen missä mainitaan sana voi. Kun tutkija tarvitsee lisää rahoitusta, hän saattaa tarvita median apua. Toimittajalla tai hänen esimiehellään saattaa olla vahva oma mielipide voin terveellisyydestä ja lehtitalon linjana voi olla, että kohu-uutisten taustoja ei tarvitse niin tarkkaan penkoa, varsinkin jos juttu on jo julkaistu jossain toisessa lehdessä – se toinen lehtihän vastaa kaikesta.

Tällainen ympäristö synnyttää Ilta-Sanomissa julkaistun jutun Tuore tutkimus: Näissä kasviöljyissä paistamisella yhteys syöpään.

Kun törmää tällaiseen uutiseen olettaa, että jutun taustalla olisi vahva tieteellinen näyttö. Ainakin niin pitäisi olla. Mutta jostain syystä lehdistö toimii aivan päin vastoin. Mitä hurjempi väite, sitä löyhempiä todisteita vaaditaan, että juttu päätyy lehteen.

Ilta-Sanomat julkaisee Ruokala-nimisessä reseptipalvelussa. Se on ensimmäinen hälytyskello. Jos juttussa ei mainita, missä tiedelehdessä tutkimus on julkaistu, se on toinen hälytyskello. Kun ryhtyy etsimään alkuperäistä tutkimusta eikä sitä löydy, se on kolmas vahva hälytyskello.

Tutkimuksella on totuttu ymmärtämään jotain sellaista, joka on julkaistu vertaisarvioidussa tiedelehdessä. Tietysti tutkimus sanaa voidaan käyttää myös koulun kemianluokassa tehdystä kokeesta, mutta mielestäni valtakunnallisessa iltapäivälehdessä tutkimus-sanan käytössä tulisi olla tarkka, ellei haluta johdattaa lukijaa harhaan.

Kookosöljykauppiaat ovat pitkään sanoneet, että heidän tuotteensa kestää kovaa kuumentamista. Tätä mieltä oli myös Dr Mercola jo vuonna 2003. Dr Mercola? Dr Mercola on yksi pahimpia roskatieteen levittäjiä maailmassa, jonka jokaiselle sivulle FDA on vaatinut varoitustekstin (löytyy sivun lopusta).

Juttu levisi länsimediassa, kun The Telegraph nosti sen uudelleen esiin. Alkuperäinen juttu on julkaistu televisiossa BBC sarjassa Trust me I am a doctor. Tästä ohjelmasta on tiedote myös yliopiston sivuilla, mistä Ilta-Sanomat on luullut kyseessä olevan yliopistotutkimuksen. BBC:n uutisesta selviää, että vapaaehtoisille Leicesterin asukkaille annettiin eri öljyjä käytettäväksi arkisessa ruuanlaitossa. (otoskokoa ei kerrota, mutta lienee alle 10.) Yli jäänyt käytetty öljy kerättiin ja analysoitiin. Auringonkukkaöljy ja maissiöljy muodostivat paistettessa runsaasti aldehydejä. Aldehydeistä jotkut on liitetty syöpiin korkeina pitoisuuksina kuten asetaldehydi, jota muodostuu mm. alkoholin palaessa.Tämä uutinen kuuluu sarjaan perunlastut ja uppopaistetut kananugetit.

Iltasanomien ”tuore tutkimus” osoittautui asiaohjelman viihteelliseksi osuudeksi. Jutun faktat perustuvat yhden asiantuntijan haastatteluun ja mielipiteeseen. Tämän asiantuntijan Martin Grootveldin esittelyssä Leisisterin De Montfortin yliopiston farmasia koulun sivuilla kerrotaan, että hänen päätehtävä on kerätä rahaa yliopistolle EU:lta ja muista lähteistä (Research activities: Attraction of research funding from research councils, EU, medical charities, industrial sources etc.)

Kyseessä on siis asiantuntijalausunto, joka varmasti perustuu ennen kaikkea hänen henkilökohtaiseen käsityksiin monista tutkimuksista ja henkilökohtiseen kokemukseen – ei BBC:n teettämään ”tuoreeseen tutkimukseen”.

Alkaa kyllästyttää tämä copy/paste journalismi.

Kuinka monta virhettä yhdessä tiedeuutisessa voi olla? – esimerkkinä Ilta-Sanomat


Embed from Getty Images

Ilta-Sanomat uutisoi dieetti tutkimuksesta, jonka kokotekstiversion voi lukea tästä. (kokoversio poistettu, tilalla abstrakti) Uutisessa on joitain virheitä.

  1. Otsikossa väitetään, että tutkimus selvitti, kumpi on tehokkaampi vähähiilihydraattinen vai vähärasvainen dieetti. Valitettavasti dieettien tehon selvittämiseksi tarvittaisiin pidempi aika kuin 6 päivää. Tutkimuksessa tutkittiin laihduttamisen metaboliaa eli aineenvaihduntaa.
  2. Alaotsikossa väitetään, että olisi tutkittu karppausta. Tässä tutkimuksessa rajoitettiin hiilihydraateista saatavaa energiaa 30 % ennen koetta vallinneesta tasosta. Tällöin kyseessä ei ole karppaus, vaan hiilihydraateilla rajoittettu dieetti. Karppauksessa energian saantia rajoitetaan paljon enemmän. Tätä ei voitu tässä tutkimuksessa tehdä, sillä energian saantia rasvasta ei voitu rajoittaa yhtään enempää kuin mitä tehtiin. Tutkimuksessa siis kumpaakin energianlähdettä rajoitetiin 30 %. Rasvoja rajoitettiin niin paljon, että käytännössä tuollaisen dieetin noudattainen on mahdotonta.
  3. Koehenkilöt eivät olleet sairaalloisen ylipainoisia (BMI > 40), vaan vaikeasti ylipainoisia (BMI 35,1 +-1,1).
  4. Ryhmässä oli mukana edustava otos eri-ikäisiä miehiä ja naisia, Ilta-Sanomien mukaan. Ryhmän 9 naisten ikä oli 30-36 ja 10 miehen iät 36-40. Otos ei ole edustava mistään ajateltavissa olevasta perusjoukosta, eikä tutkijat sellaista tavoitelleet.
  5. Koejärjestelyjen kuvauksessa puuttuu olellinen tieto siitä, että koehenkilöt jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Toisen ryhmän energian saantia rajoitettiin hiilihydraateista ja toisen rasvoista. Kokeen toisessa vaiheessa ryhmät vaihtoivat dieettiä.
  6. Hiilihydraattipitoinen dieetti pudotti kiloja enemmän – ei nopeammin.
  7. Tutkimuksen pääviesti on se, että vaikka rasvarajoitteisella ryhmällä veren insuliini ei laskenut, niin kuin hiilihydraattirajoitteisella ryhmällä laski, niin silti rasvarajoitteisen ryhmän läskit sulivat. Hiilihydraattirajoitteisilla dieteillä on aikaisemmin väitetty rasvan palamisen johtuvan insuliinin vähenemisestä. Tämä teoria kumoutuu. Tutkijat ovat arvanneet tutkimuksensa joutuvan Ilta-Sanomien tyyppiseen käsittelyyn. Siksi he matemaattisen mallin avulla ennustavat, että jos diettejä jatkettaisiin, niin erot läskissä tasoittuisivat. Tutkijoiden mielestä niukalla hiilihydraattidieetillä ei ole metabolisia etuja laihduttamisen kannalta.
  8. Ilta-Sanomien mielestä sokerit eivät lihota ja tämän väitteen lehti kehtaa panna tutkijoiden suuhun. Mitään noin hölmöä tutkijat eivät sanoneet. Mieti itse, voitko syödä keksiä ja pullaa miten paljon tahansa lihomatta?
  9. Rasvalla rajoitettu dieetti vähensi Ldl-kolesterolia, mutta olisiko pitänyt kertoa, että hiilihydraateilla rajoitettu dieetti vähensi trigyseridejä.

Yksi asia oli jutussa varmuudella oikein. Jutun tehneen toimittajan nimi Petri Turunen.

Vale, emävale, Ilta-Sanomat


Tilastojen tulkinta on haastavaa. Kun verrataan kahta tilastoa toisiinsa, joudutaan umpikujaan.

Tilastojen tulkinta on haastavaa. Kun verrataan kahta tilastoa toisiinsa, joudutaan umpikujaan.

Ilta-Sanomat vertaili kokosivun jutussaan 18.8.2015 kahta toisistaan riippumatonta tilastoa. Asuntojen pyyntihinnat otettiin Oikotie-palvelun pyyntihintojen tilastosta. Oikotie-palvelu on osa HS-konsernia, johon Ilta-Sanomat kuuluu. Asuntojen toteutuneet kauppahinnat otettiin Tilastokeskuksen julkaisemista tilastoista. Kirjoitetussa jutussa ei kiinnitetty mitään huomiota niihin virheisiin, jotka syntyvät, kun verrataan tilastoja, joiden aineisto koostetaan eri tavalla.

Tulokseksi saatiin, että jossain postinumeroalueella asunnoista maksetaan enemmän kuin kuin pyydetään. Kyse ei siis ole yksittäisistä kaupoista, vaan niin säännönmukaisesta toiminnasta, että tulos päätyy jopa tilastoihin. Tässä vaiheessa toimittajankin hälytyskellot alkavat soida. Hän haluaa varmistaa asian soittamalla Huoneistokeskuksen välittäjälle. Huoneistokeskuksen välittäjä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja selittää kuinka Huonestokeskuksella kauppa käy jo ennen kuin asuntoa laitetaan myyntiin oikotielle. Toisin sanoen tilastojen vertailemisen oikeellisuutta ja tulosten paikkansapitävyyttä perustellaan tapauksilla, jotka eivät päädy kuin toiseen tilastoon. Tällä perusteellla toimittaja uskaltaa julistaa: tutkimuksessa ei ole laskuvirhettä.

Kiinnitin huomiota ensimmäisenä siihen, että mukana oli myös Oulu postinumerolla 90100. Oulussa kuitenkin asunnonvälittäjät pääsääntöisesti eivät käytä oikotietä ilmoituskanavanaan vaan etuovi.comia. Näin ollen asuntojen pyyntihintatilasto on hyvin puutteellinen.

Tilastokeskuksen tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin. Oikotien tilastot perustuvat kiinteistövälittäjien julkaisemiin hintapyyntöihin. Tilastoissa on siis mukana aivan eri asunnot. Kokeilemalla tilastokeskuksen sivuilta selviää, että Ilta-Sanomat on käyttänyt tilastokeskuksen PX-Web-tietokantaa, siten, että mukaan on otettu vuosi 2015, kaikki kerrostalot ja yksi postinumero. Ilta-Sanomat ei ole jaksanut tutkia tilastokeskuksen sivuja, että tällöin mukaan tulee vain noin 2/3 kaupoista. Vasta vuositilasto on täydellinen. Miten myyntitilasto on vääristynyt, ei siis selviä Ilta-Sanomien jutusta.

Kaikki kiinteistövälitäjät eivät käytä oikotietä ilmoituskanavanaan, joten tilastossa on mukana vain osa niistä asunnoista, jotka löytyvät tilastokeskuksen tilastosta. Välittäjät, jotka tinkivät oikotieilmoittelussa, tinkivät myös välityspalkkiossa. Miten tämä vääristää tilastojen vertailua, ei selviä Ilta-Sanomien jutusta. Oikotiessä on myös poskettomia hintapyyntöjä. Poskettomat hintapyynnöt ovat mukana Ilta-Sanomien pyyntihintatilastossa, mutta koska niillä hinnoilla ei kauppaa synny, niin poskettomat hinnat eivät päädy tilastokeskuksen tilastoihin. Sotkua lisää vielä tarjouskauppakäytäntö, jossa siis pyyntihinta on tahallaan laitettu liian pieneksi. Kauppaa käydään vasta, kun ostaja tekee tarpeeksi korkean tarjouksen. Mukana Oikotien tilastoissa on siis aivan eri periaatteella tehtyjä hintapyyntöjä, joten hintapyyntöjen niputtaminen samaan tilastoon johtaa väistämättä virheellisiin johtopäätöksiin. Vertailu on tehty myös niin, että mukana ei ole edes saman ajanjakson pyyntihinnat ja kauppahinnat, sillä pyyntihinnan julkaisemisen ja kaupantekopäivän välistä viivettä ei ole otettu huomioon. Ilta-Sanomat kertoo, että Helsingin keskustan, postinumero 00100, alueelta Oikotiellä julkaistiin 598 myynti-ilmoitusta tammikuun 2015 ja elokuun 2015 välillä. Koska tilastokeskuksen mikään tilasto ei ulotu elokuulle 2015, niin lehti on valinnut mielivaltaisella tavalla kahdesta tilastosta toisistaan poikkeavat ajanjaksot. Toisessa kohdassa lehti väittää käyttäneensä vuositilastoa.

Kun kahta tilastoa, jotka kuvaavat jotain muuta kuin tarkkoja myyntihintoja ja tarkkoja pyyntihintoja, verrataan eri ajanjaksoilla, niin tulokseksi saadaan roskatiedettä. Tilastojen erot ovat niin suuret, ettei niiden avulla pysty millään selvittämään tinkimisvaraa, vaikka yrittäisi ottaa erot huomioon. Ilta-Sanomat ei edes yritä eikä edes huomaa munaustaan. Sitäpaitsi tikimisvara ei ole mikään vakio vaan riippuu yksilöllisesti myyjän, mutta myös yksilöllisesti ostajan henkilökohtaisesta tilanteesta siis kauppan kokonaistilanteesta. Jos jommalla kummalla osapuolella on kiire ostaa tai myydä, se näkyy tinkimisvarassa, mutta ei selviä tilastoista.

Jutun kommnetteja on mukava seurata. Kukaan ei oikein osaa epäillä, että Ilta-Sanomien juttu on täyttä roskatiedettä ja antaa täysin virheellisen kuvan asuntokaupasta ja tinkimisestä.

Onko Sanomat-konserni vajonnut niin alas, että mikä tahansa juttu voidaan jukaista konsernin lehdessä, jos se käsittelee konsernin tuotetta?

Pöyristyttävää: Ilta-Sanomat kehoittaa käyttämään lääkevalmistetta pakkausselosteen vastaisesti


Aspirin Direkt

Aspirin on lääkevalmiste, jonka käyttö pakkauselosteen vastaisesti on kieletty! (Photo credit: pietroizzo)

Ilta-Sanomat kehoittaa levittämään blogista löytämänsä reseptin mukaan normaalisti suun kautta otettavaa lääkettä iholle aknen hoitoon. Lääkkeet ovat tehokkaita aineita, joilla on haittavaikutuksia. Niitä pitää käyttää lääkevalmistajan pakkausselosteen tai lääkärin ohjeen mukaan. Asperinin pakkausselosteessa sanotaan ”Käytä tätä lääkettä juuri siten kuin tässä pakkausselosteessa kuvataan tai kuin lääkäri tai apteekkihenkilökunta on neuvonut sinulle.” Lääkkeen käytölle on myös rajoituksia. Sitä ei saa esimerkiksi käyttää, jos henkilöllä on taipumusta verenvuotoihin, raskauden viimeisen kolmanneksen aikana, munuaisten, maksan tai sydämen vajaatoiminta jne. Asetyylisalisyylihappovalmisteita ei suositella nuorille, koska ne saattavat lisätä vakavan Reyen oireyhtymän vaaraa. Nuorilla on paljon aknea.

Ilta-Sanomat kuitenkin kehoittaa liuottamaan lääkeaineen jukurtin sekaan. Lehti ei kerro, reagoiko lääkeaine jugurtin kanssa ja muodostuuko seoksessa uusia tuntemattomia yhdisteitä. Lehti ei myöskään kerro, muuttuvatko lääkevalmisteen ominaisuudet, jos sen liuottaa jugurttiin. Ilta-Sanomien reseptissä ei myöskään sanota jugurtin määrää, joten lääkeaineen pitoisuus sotkussa on arvoitus. Se voi olla vaarallisen suuri! Aineen vaikutusajaksi sanotaan 10-20 minuuttia, mutta aika ei perustu mihinkään tieteelliseen tutkimukseen.

Lääkeaineiden haaittavaikutuksia tutkitaan tarkkaan ja jokaisella lääkkeellä on niitä. Mutta jos joku syömisen sijaan levittää lääkkeen iholle, niin seurauksisia ei tiedä kukaan. Lääkkeet imeytyvät myös ihon lävitse.

Ilta-Sanomat: poistakaa kirjoituksenne heti netistä!