Liian monta, liian tiheään – rokotepelottelijoiden hullut väitteet


Rokotepelottelijat ovat erinomaisen taitavia käyttämään tehokkaita iskulauseita. Yksi käytetyimmistä ja samalla yksi tieteenvastaisimmista on ”too many, too soon” iskulause. Rokotepelottelijat väittävät, että rokoteohjelmassa on liikaa rokotteita liian lyhyessä ajassa. He vaativat, että rokotteita pitäisi antaa vähemmän pitemmällä aikavälillä. Tämä iskulause oli sekoittanut yhden Helsingin Sanomiin 6.12.2018 kirjoittaneen äidin pään ja päätynyt valtakunnan ykköslehteen. Kun neuvollassa ei pystytä joustamaan verovaroin rahoitetusta rokotusohjelmasta eikä äitikään viitsinyt maksaa rokotteita itse, lapset jäivät rokottamatta.

Iskulause on jo kymmeniä vuosia vanha, silti se elää ja vaikuttaa.

Arvostetussa Jama tiedelehdessä tänä vuonna  julkaistussa tutkimuksessa kumottiin jälleen kerran, ”liian monta, liian tiheään” -liikkeen väite, että rokotteet heikentävät normaalia immuunipuolustusjärjestelmää altistaen lapset ei-rokoteilla torjuttaville taudeille. Lapset, jotka saavat enemmän rokotteita, eivät sairastu useammin kuin lapset, jotka saavat vähemmän. Helsingin Sanomien äidin väitteet terveemmistä lapsistaan oli siis pelkkää epätieteellistä mututuntumaa.

Antigeeni on mikä tahansa aine, joka kykenee laukaisemaan immuunivasteen. Esimerkiksi bakteerien tai virusten pinnalla olevat proteiinit voivat muodostaa antigeenin. Monet nykyaikaiset rokotteet toimivat sisältämällä nämä antigeenit ilman koko bakteeria tai virusta. Vasta-aineet sitoutuvat antigeeneihin, jotka sitten stimuloivat immuunisolujen tuotantoa, jotka tuottavat yhä tarkempia vasta-aineita. Tämä tuottaa myös muistisoluja, jotka voivat tuottaa erittäin spesifisiä vasta-aineita kohdatessaan myöhemmin saman antigeenin.

Kaikenkaikkiaan rokoteohjelman rokotteissa on muutama sata antigeeniä. Arvioiden mukaan ihminen kykenee tuottamaan 10 miljardia vasta-ainetta. Altistuttaan erilaisille mikrobeille ja myrkyille ihminen tuottaa 1-100 miljoonaa vasta-ainetta elämänsä aikana. Tästä voi arvioida, että lapsi tuottaa 150 vasta-ainetta päivässä. Normaali altistuminen ympäristölle aiheuttaa meille miljoonien antigeenien sateen.

Kun uusi virus tai bakteeri tulee kehoon, tapahtuu kaksi asiaa: mikro-organismi alkaa replikoida ja immuunijärjestelmä alkaa kasvattaa puolustusta. Useimmissa tapauksissa immuunijärjestelmä voittaa. Tämä tapahtuu usein, koska me joutuvat kosketuksiin ”uusien” mikro-organismien kanssa joka päivä, varsinkin jos olemme lapsia.

Kannattaa muistaa, että rokoteohjelma itse on näyttöönperustuva. Sitä ei ole keksitty päästä, niin kuin rokotevastustajien jutut. Esimerkiksi Alirokottaminen DtaP-rokotteella lisää kurkkumädän riskiä 3-36 kk ikäisillä lapsilla.

Mitattiinpa millä tahansa tavalla, niin rokotteet ovat pieni, lähes merkityksetön lisäys päivittäiseen kuormitukseen immuunijärjestelmäämme. Rokotteet käyttävät vain pienen osan immuunipuolustusjärjestelmämme valtavista resursseista.