Kuinka monta virhettä yhdessä tiedeuutisessa voi olla? – esimerkkinä Ilta-Sanomat


Ilta-Sanomat uutisoi dieetti tutkimuksesta, jonka kokotekstiversion voi lukea tästä. (kokoversio poistettu, tilalla abstrakti) Uutisessa on joitain virheitä.

  1. Otsikossa väitetään, että tutkimus selvitti, kumpi on tehokkaampi vähähiilihydraattinen vai vähärasvainen dieetti. Valitettavasti dieettien tehon selvittämiseksi tarvittaisiin pidempi aika kuin 6 päivää. Tutkimuksessa tutkittiin laihduttamisen metaboliaa eli aineenvaihduntaa.
  2. Alaotsikossa väitetään, että olisi tutkittu karppausta. Tässä tutkimuksessa rajoitettiin hiilihydraateista saatavaa energiaa 30 % ennen koetta vallinneesta tasosta. Tällöin kyseessä ei ole karppaus, vaan hiilihydraateilla rajoittettu dieetti. Karppauksessa energian saantia rajoitetaan paljon enemmän. Tätä ei voitu tässä tutkimuksessa tehdä, sillä energian saantia rasvasta ei voitu rajoittaa yhtään enempää kuin mitä tehtiin. Tutkimuksessa siis kumpaakin energianlähdettä rajoitetiin 30 %. Rasvoja rajoitettiin niin paljon, että käytännössä tuollaisen dieetin noudattainen on mahdotonta.
  3. Koehenkilöt eivät olleet sairaalloisen ylipainoisia (BMI > 40), vaan vaikeasti ylipainoisia (BMI 35,1 +-1,1).
  4. Ryhmässä oli mukana edustava otos eri-ikäisiä miehiä ja naisia, Ilta-Sanomien mukaan. Ryhmän 9 naisten ikä oli 30-36 ja 10 miehen iät 36-40. Otos ei ole edustava mistään ajateltavissa olevasta perusjoukosta, eikä tutkijat sellaista tavoitelleet.
  5. Koejärjestelyjen kuvauksessa puuttuu olellinen tieto siitä, että koehenkilöt jaettiin sattumanvaraisesti kahteen ryhmään. Toisen ryhmän energian saantia rajoitettiin hiilihydraateista ja toisen rasvoista. Kokeen toisessa vaiheessa ryhmät vaihtoivat dieettiä.
  6. Hiilihydraattipitoinen dieetti pudotti kiloja enemmän – ei nopeammin.
  7. Tutkimuksen pääviesti on se, että vaikka rasvarajoitteisella ryhmällä veren insuliini ei laskenut, niin kuin hiilihydraattirajoitteisella ryhmällä laski, niin silti rasvarajoitteisen ryhmän läskit sulivat. Hiilihydraattirajoitteisilla dieteillä on aikaisemmin väitetty rasvan palamisen johtuvan insuliinin vähenemisestä. Tämä teoria kumoutuu. Tutkijat ovat arvanneet tutkimuksensa joutuvan Ilta-Sanomien tyyppiseen käsittelyyn. Siksi he matemaattisen mallin avulla ennustavat, että jos diettejä jatkettaisiin, niin erot läskissä tasoittuisivat. Tutkijoiden mielestä niukalla hiilihydraattidieetillä ei ole metabolisia etuja laihduttamisen kannalta.
  8. Ilta-Sanomien mielestä sokerit eivät lihota ja tämän väitteen lehti kehtaa panna tutkijoiden suuhun. Mitään noin hölmöä tutkijat eivät sanoneet. Mieti itse, voitko syödä keksiä ja pullaa miten paljon tahansa lihomatta?
  9. Rasvalla rajoitettu dieetti vähensi Ldl-kolesterolia, mutta olisiko pitänyt kertoa, että hiilihydraateilla rajoitettu dieetti vähensi trigyseridejä.

Yksi asia oli jutussa varmuudella oikein. Jutun tehneen toimittajan nimi Petri Turunen.

Mainokset

Yrityshuijaukset jatkuvat edelleen – kukaan ei mahda mitään


Kirjoitin  viime vuonna Suomen numerokeskuksen puhelinluettelovedätyksestä. Vedätys jatkuu edelleen. Yhtiö myy tilaa puhelinluetteloon, vaikka kyse on puhelinhakemistosta eikä mitään painettua puhelinluetteloa ei ole olemassa. Vuonna2014 yhtiön liikevaihto oli 862 00 euroa ja liikevoitto 383 000 euroa (44,4 %). Keskeisin toimintatapa on soittaa vastaperustettuihin yrityksiin ja tiedustella yhtiön osoitetietoja ajantasalle. Jälkeen päin yhtiö väittää yrittäjän tehneen sopimuksen ilmoituksesta puhelinluetteloon, joka on siis puhelinhakemisto. Suomen yrittäjien sivulla on https://www.yrittajat.fi/File/ac04a071-b2a8-49df-a582-bab19c2dd8fa/Helsingin_K%C3%A4O30062011_5.pdf oikeuden päätös, josta selviää tarkkaan, miksi puhelun aikana ei synny sopimusta.

Toinen tapa juksata aloittavia yrityksiä on myydä näkyvyyttä Google My Business -palveluun, joka on ilmainen. Palvelu maksaa 490 euroa + alv ja sisältää sen, että puhelinmyyjä syöttää yrityksen tiedot googleen. Puhelinmyynti sujuu samaan tapaan kuin Suomen numerokeskuksella, minkä voi todeta tästä nauhoitteesta Tässäkin puhelun aluksi ollaan kiinnostuneita yrityksestä ja ”päivitellään tietoja”. Uhri erehtyy sanomaan yhden sanan ”riittää”, josta puhelinmyyjä innostuu ja tulkitsee sopimuksen syntyneen. Tässä tapauksessa sopimusta ei synny, koska kaikkia sopimuksen ehtoja, mm. viivästyskorkoa, sopimuksen peruuttamista ja riitatilanteiden oikeuspaikkaa ei sovita puhelun aikana. Sopimus syntyy, jos asiakas maksaa laskun. Tässä tapauksessa sopimusta ei synny senkään takia, että puheluun vastannut henkilö on alaikäinen.

http://imatrahostel.fi/saippuakuplakauppias/vastaus5.pdf Q Marketing Solutions Oy uhkaa yritystä oikeudenkäynnillä.

Norjalainen meedio väittää tietävänsä, mitä tapahtui Madeleine McCannille


norjalainenmeedio

Muistathan pienen Madeleine McCannin, joka katosi vanhemmiltaan Porttugalin lomakohteessa vuonna 2007?

Norjalainen selvännäkijä ja meedio Michael Winger, väittää tietävänsä, mitä hänelle tapahtui. Wingerin mukaan pikkurikollinen kaappasi Madeleinen myydäkseen hänet rikollisjoukkiolle. Matkalla pohjoiseen Espanjan rajan yli hänen käskettiin hankkiutua eroon tytöstä. Mies ajaa etelään ja pysähtyy veden äärelle, joka näyttää kädeltä ylhäältä päin katsottaessa. Sitten mies tappoi Madeleinen ja upotti hänet Monte das Lameirasin lähellä jokeen. Winger väittää, että kukaan ei ole koskaan etsinyt häntä tuolta alueelta. ”Minulla on tunne, että hän tulee Turkista, mutta useampi kansalaisuus ovat mukana.”

Tosiasia on, että Portugalin poliisi etsi tyttöä kaikkialta maasta. Omituista, että Winger astuu esiin tarinansa kanssa juuri nyt, kun häneltä on ilmestynyt kirja ”I see you”.

Winger on kuuluisa löytämään kadonneita henkilöitä jopa 35 vuoden takaa. Norjan poliisi on käyttänyt miehen palveluksia ja saanut kovaa arvostelua tästä. Joidenkin mielestä mies on huijari.

Vale, emävale, Ilta-Sanomat


Tilastojen tulkinta on haastavaa. Kun verrataan kahta tilastoa toisiinsa, joudutaan umpikujaan.

Tilastojen tulkinta on haastavaa. Kun verrataan kahta tilastoa toisiinsa, joudutaan umpikujaan.

Ilta-Sanomat vertaili kokosivun jutussaan 18.8.2015 kahta toisistaan riippumatonta tilastoa. Asuntojen pyyntihinnat otettiin Oikotie-palvelun pyyntihintojen tilastosta. Oikotie-palvelu on osa HS-konsernia, johon Ilta-Sanomat kuuluu. Asuntojen toteutuneet kauppahinnat otettiin Tilastokeskuksen julkaisemista tilastoista. Kirjoitetussa jutussa ei kiinnitetty mitään huomiota niihin virheisiin, jotka syntyvät, kun verrataan tilastoja, joiden aineisto koostetaan eri tavalla.

Tulokseksi saatiin, että jossain postinumeroalueella asunnoista maksetaan enemmän kuin kuin pyydetään. Kyse ei siis ole yksittäisistä kaupoista, vaan niin säännönmukaisesta toiminnasta, että tulos päätyy jopa tilastoihin. Tässä vaiheessa toimittajankin hälytyskellot alkavat soida. Hän haluaa varmistaa asian soittamalla Huoneistokeskuksen välittäjälle. Huoneistokeskuksen välittäjä käyttää tilaisuutta hyväkseen ja selittää kuinka Huonestokeskuksella kauppa käy jo ennen kuin asuntoa laitetaan myyntiin oikotielle. Toisin sanoen tilastojen vertailemisen oikeellisuutta ja tulosten paikkansapitävyyttä perustellaan tapauksilla, jotka eivät päädy kuin toiseen tilastoon. Tällä perusteellla toimittaja uskaltaa julistaa: tutkimuksessa ei ole laskuvirhettä.

Kiinnitin huomiota ensimmäisenä siihen, että mukana oli myös Oulu postinumerolla 90100. Oulussa kuitenkin asunnonvälittäjät pääsääntöisesti eivät käytä oikotietä ilmoituskanavanaan vaan etuovi.comia. Näin ollen asuntojen pyyntihintatilasto on hyvin puutteellinen.

Tilastokeskuksen tilastot perustuvat varainsiirtoveroilmoituksiin. Oikotien tilastot perustuvat kiinteistövälittäjien julkaisemiin hintapyyntöihin. Tilastoissa on siis mukana aivan eri asunnot. Kokeilemalla tilastokeskuksen sivuilta selviää, että Ilta-Sanomat on käyttänyt tilastokeskuksen PX-Web-tietokantaa, siten, että mukaan on otettu vuosi 2015, kaikki kerrostalot ja yksi postinumero. Ilta-Sanomat ei ole jaksanut tutkia tilastokeskuksen sivuja, että tällöin mukaan tulee vain noin 2/3 kaupoista. Vasta vuositilasto on täydellinen. Miten myyntitilasto on vääristynyt, ei siis selviä Ilta-Sanomien jutusta.

Kaikki kiinteistövälitäjät eivät käytä oikotietä ilmoituskanavanaan, joten tilastossa on mukana vain osa niistä asunnoista, jotka löytyvät tilastokeskuksen tilastosta. Välittäjät, jotka tinkivät oikotieilmoittelussa, tinkivät myös välityspalkkiossa. Miten tämä vääristää tilastojen vertailua, ei selviä Ilta-Sanomien jutusta. Oikotiessä on myös poskettomia hintapyyntöjä. Poskettomat hintapyynnöt ovat mukana Ilta-Sanomien pyyntihintatilastossa, mutta koska niillä hinnoilla ei kauppaa synny, niin poskettomat hinnat eivät päädy tilastokeskuksen tilastoihin. Sotkua lisää vielä tarjouskauppakäytäntö, jossa siis pyyntihinta on tahallaan laitettu liian pieneksi. Kauppaa käydään vasta, kun ostaja tekee tarpeeksi korkean tarjouksen. Mukana Oikotien tilastoissa on siis aivan eri periaatteella tehtyjä hintapyyntöjä, joten hintapyyntöjen niputtaminen samaan tilastoon johtaa väistämättä virheellisiin johtopäätöksiin. Vertailu on tehty myös niin, että mukana ei ole edes saman ajanjakson pyyntihinnat ja kauppahinnat, sillä pyyntihinnan julkaisemisen ja kaupantekopäivän välistä viivettä ei ole otettu huomioon. Ilta-Sanomat kertoo, että Helsingin keskustan, postinumero 00100, alueelta Oikotiellä julkaistiin 598 myynti-ilmoitusta tammikuun 2015 ja elokuun 2015 välillä. Koska tilastokeskuksen mikään tilasto ei ulotu elokuulle 2015, niin lehti on valinnut mielivaltaisella tavalla kahdesta tilastosta toisistaan poikkeavat ajanjaksot. Toisessa kohdassa lehti väittää käyttäneensä vuositilastoa.

Kun kahta tilastoa, jotka kuvaavat jotain muuta kuin tarkkoja myyntihintoja ja tarkkoja pyyntihintoja, verrataan eri ajanjaksoilla, niin tulokseksi saadaan roskatiedettä. Tilastojen erot ovat niin suuret, ettei niiden avulla pysty millään selvittämään tinkimisvaraa, vaikka yrittäisi ottaa erot huomioon. Ilta-Sanomat ei edes yritä eikä edes huomaa munaustaan. Sitäpaitsi tikimisvara ei ole mikään vakio vaan riippuu yksilöllisesti myyjän, mutta myös yksilöllisesti ostajan henkilökohtaisesta tilanteesta siis kauppan kokonaistilanteesta. Jos jommalla kummalla osapuolella on kiire ostaa tai myydä, se näkyy tinkimisvarassa, mutta ei selviä tilastoista.

Jutun kommnetteja on mukava seurata. Kukaan ei oikein osaa epäillä, että Ilta-Sanomien juttu on täyttä roskatiedettä ja antaa täysin virheellisen kuvan asuntokaupasta ja tinkimisestä.

Onko Sanomat-konserni vajonnut niin alas, että mikä tahansa juttu voidaan jukaista konsernin lehdessä, jos se käsittelee konsernin tuotetta?

Koholla oleva käänteinen T3 (rT3) voi olla merkki liian suuresta T3 annoksesta


neck-780166_640

Yksi syy siihen, että rT3:n pitoisuus nousee, voi olla liian korkea T3. Koholla oleva käänteinen T3 (rT3) voi olla merkki liian suuresta T3 annoksesta. Saatat löytää netistä kilpirauhassivustoja, joissa väitetään, että korkea käänteinen T3 pitoisuus viittasi liian korkeaan T4 pitoisuuteen. Kilpirauhasen muuntoentsyymit eivät kuitenkaan toimi tällä tavoin. Jos potilas nostaa T4 annostaan, niin sekä rT3 ja T3 nousevat kumpikin vähän. Mutta jos potilas ottaa T3:a liikaa, niin entsyymi, joka muuttaa T4:n rT3:ksi yrittää hoidella tilanteen. Liian suuri T3 pitoisuus ohjaa entsyymiä muuttamaan T4:n rT3:ksi.

Mitäs siihen sanot?