Krooninen borrelioosi: satutauti, jolla puoskarit lypsävät taas rahaa hölmöiltä?


Embed from Getty Images

Kun funktionaalisen lääketieteen yhdistys järjestää jonkin tilaisuuden, niin tästä on seurauksena se, että mediaan ilmestyy joukko outoa tautia sairastavia ihmisiä. Nämä ihmiset väittävät, että julkisessa terveydenhuollossa heille on naurettu, mutta vasta yksityislääkäri (puoskari) otti heidät tosissaan. Väite potilasta pilkkaavasta lääkäristä on niin herkullinen, että jopa yleisradio julkaisee sen tarkistamatta. Itse en ole koskaan törmännyt potilaseen pilkallisesti suhtautuvaan lääkäriin. Nämä uhrit, jotka ovat usein puoskareiden medialle itse etsimiä haastateltavia, toimivat sitten puoskareiden markkinointimannekkiineina. Nyt on rahastusvuorossa krooniset borrelioosipotilaat. Epämääräisistä oireista kärsiviltä ihmisiltä otetaan näyte, joka lähetetään Saksaan tutkittavaksi. Tulokseksi saadaan väärä diagnoosi: krooninen borrelioosi. Temppu muistuttaa Wilsonin syndroomaa, jossa kilpirauhaspotilailla teetätetään täysin turha rT3-testi hämäräperäisessä laboratoriossa USA:ssa ja saadaan tulokseksi rT3-dominanssi – satutauti.

Puoskarit liikkuvat aina sellaisella harmaalla alueella, josta tutkimustulokset ovat vajavaisia tai ristiriitaisia. Esimerkiksi, kun joskus aikoinaan todettiin antioksidanteilla olevan suotuisia vaikutuksia, perustettiin ympäri maata antioksidanttiklinikoita. Sitten tutkimustulokset osoittivat, että syömällä antioksidantteja, ei saavuteta niitä hyötyjä, joita teoriassa uskottiin tulevan. Kun yksi homma lässähtää, pitää keksiä toinen tilalle.

Hoitamaton bakteerin aiheuttama Lymen borrelioosi voi levitä.  Borrelianiveltulehdus tai hitaasti etenevä ihottuma ovat Lymen borrelioosin kroonisia muotoja, jotka paranevat suonen sisäisellä antibioottihoidolla. Diagnostiikkaan tarvitaan laboratoriokoe potilaan seerumista tai aivo-selkäydinnesteestä, josta osoitetaan borreliavasta-aineet. Nyt jymäytykseksi noussut krooninen borrelioosi ei ole sama kuin kroonistunut Lymen borrelioosi. Kroonista borrelioosia ei ole tarkasti määritelty. Eikä pidä unohtaa sitä mahdollisuutta, että potilas on saanut tartunnan uudestaan.

Koko jutun ydin on siinä, että vaikka borrelioosi saadaan lääkkeillä hoidetuksi, potilaat eivät koe parantuneensa. Heillä on sellaisia oireita, joita he luulevat jääneen borrelioositartunnasta. Oireita ovat esimerkiksi niveloireet, väsymys, unettomuus, raajojen puutuminen. Näiltä potilailta ei kuitenkaan löydy borreliavasta-aineita. Potilaat hakeutuvat yksityislääkärille, joka vain lähettää näytteen Saksaan tutkittavaksi. Keksityn teorian mukaan borrelioosi piileskelee jossain elimistössä siten, ettei siitä tihku vihiäkään seerumiin. Kun tulokset tulevat Saksasta, moni saa positiivisen testituloksen. Kun hoito aloitetaan potilas huomaa, että hänellä ei ole varaa suonen sisäisiin antibiootteihin. Mutta ei hätää – puoskarilla on valmiiksi mietitty vaihtoehtohoito. Maksua vastaan potilas saa muodikkaat ohjeet gluteiinittomasta dieetistä, maidottomasta dieetistä ja yritit auttavat tai sitten lisäravinteet, joita saa ostaa suoraan puoskarilta.

Saksassa tehdyt testit ovat tieteellisesti epäpäteviä ja niistä ei ole hyötyä kliinikoille. Uhreille väärästä diagnoosista on haittaa, koska oireiden todellinen syy jää selvittämättä.

Tietenkään rahastusta kroonisella borrelioosilla ei ole keksitty Suomessa vaan se tuttu muualta. Vaihtoehtoisina hoitoina on käytetty yli 30 eri tapaa kuten happiterapia, energiaterapia, ravintoterapia ym. Suomalaiset lääkärit käyttävät vaihtoehtoisina tehottomina hoitomuotoina sellaisia tekniikoita, jotka tuovat lisärahaa klinikalle.

Yhden lääkärin kouluttaminen vie miljoona euroa veronmaksajien rahoja. Siksi veronmaksajilla on oikeus kieltää lääkäreiltä puoskarointi. Tätä koskeva laki on laitettava vireille pian.

Mainokset