Lisääkö lasten keskinäinen riitely avioeroja?


Embed from Getty Images

Yle väittää, että koska pienellä ikäerolla syntyneet lapset riitelevät keskenään, niin tästä seuraa, että pienellä ikäerolla syntyneiden lasten vanhemmat eroavat muita useammin. Koska olen tällähetkellä muuttamassa pääkaupunkiseudulle, en ehdi tarkistaa alkuperäislähdettä Väestöliitosta.

Väestöliiton tutkimuksessa kuitenkin selvisi, että sadasta pariskunnasta, joilla on lapset syntyneet pienellä ikäerolla, päätyy eroon noin 15. Niistä sadasta pariskunnasta, joilla lapset ovat syntyneet kolmen vuoden ikäerolla, päätyy eroon 10. Siis viisi eroa vähemmän sadasta. Erot eivät ole suuria, mutta ne saadaan näyttämään suurilta, kun Yle laskee prosentteja: 50 %. Huomaamme myös kuviossa, että akseli on katkaistu (ei ala nollasta), jolloin ero saadaan näyttämään todellista suuremmalta. Huomaamme myös, että akselin katkaisua ei ole merkitty, niin kuin tilastotieteessä kuuluu tehdä.

Muistamme, että korrelaatio ei merkitse syytä. Lasten ikäerolla ei siis pelkän korrelaation perusteella voida sanoa olevan mitään tekemistä vanhempien erojen kanssa, tarvitaan teoria. Teoria on se, että pienellä ikäerolla olevat lapset riitelevät keskenään, josta seuraa ikävää tunnetta vanhemmille ja he eroavat. Mielestäni teoria ei pidä paikkaansa. On vain haluttu laittaan juttuun myös se tieto, että lapset pienellä ikäerolla riitelevät enemmän kuin muut. Ja nämä tiedot on sitten vain yhdistetty.

Itse ajattelen, että tutkimuksessa saatu ero on niin pieni, että siitä on saatu tilastollisesti merkitsevä vain, kun on käytetty valtavan suurta otoskokoa 10 000. Jos haluaa uskoa, että ikäerolla todella on merkitystä eroihin, niin löytyyhän sitä kilpailevia teorioita runsaasti. Ehkä ne kaikki vaikuttavat yhdessä. Esimerkiksi pienellä ikäerolla olevien lasten äiti joutuu palaamaan siihen paskaduuniin, josta pääsi eroon lapsia tehtailemalla, nopeammin. Yhteiskunnan edut loppuvat aikaisemmin. Kun on kaksi päiväkoti-ikäistä, niin menot ovat suurimmillaan. Lyhyellä ikäerolla olevien lasten vanhempien seksielämä häiriintyy enemmän. Jutussa haastateltu äiti kertoo myös väsymyksestä.

Pienellä ikäerolla olevat lapset riitelevät keskenään. Se on totta. Nämä lapset myös oppivat, kuinka riidat sovitaan ilman vanhempien tukea. Mutta riitelyä esiintyy vain noin kuusivuotiaana. Pikkuvauvat eivät riitele, kun eivät osaa vielä puhua. Isommat osaavat jo välttää riitoihin johtavat käytösmallit. Eikä ne mistään vanhempien huomiosta riitele. Ne riitelee siitä, kun toisella on parempi leikkiauto, juuri se, jonka toinenkin haluaisi. Riitoja syntyy enemmän, koska pienellä ikäerolla sisarukset ovat paljon enemmän tekemisissä keskenään.

Jutun tarkoitus on varmaan hieman ärsyttää lukijoita vastamaan Ylen ja Väestöliiton yhteiskyselyyn jutun lopussa.

Mainokset

5 thoughts on “Lisääkö lasten keskinäinen riitely avioeroja?

  1. Bergillä näyttää olevan aihepiiristä yksi julkaisu. Siinä on väestötilastoista poimittu 26120 kappaletta -55, -60, -65, -70 ja 75 syntynyttä suomalaista (miehiä ja naisia), joilla oli vuonna 2012 tasan kaksi lasta, jotka eivät ole kaksosia.

    Juttu puolestaan perustuu perheaikaa.fi löytyvään nettiluentoon, josta onneton grafiikkakin on sellaisenaan poimittu. Eroriskin laskenta loppuu, kun toinen lapsi on 10-vuotias. Syntymävälien pituuden ja erojen yhteyttä ei pyritä selittämään mitenkään sosioekonomisilla tekijöillä tai muullakaan. Grafiikassa ovat ilmeisesti mukana kaikki kohortit, eli eroriskin ero voisi selittyä silläkin, että -55 -syntyneillä eroriski oli yhteiskunnallisen ymmärrykseni mukaan pienempi kuin -75 -syntyneillä. Tätä ei tavallisesti ole selitetty lyhentyneellä synnytysvälillä. Väitöskirjan ohjaajan kannattaisi muistaa mainita asiasta.

    Berg tarjoilee esityksessään lasten riitelyn yhdeksi lyhyen syntymävälin riskiksi, mutta se ei ole hänen tutkimustavallaan saatavissa oleva tulos. Katsoin vain slaidit mutta en jaksanut kuunnella itse luentoa. Luen sitten ehkä julkaistun tutkimuksen, kun sellainen ilmestyy. Ja jos joskus julkaistaan artikkeli, joka perustuu nettikyselyyn ja vanhemmat ovat vastanneet, että lasten riitely johti eroon, niin enpä ole hämmästynyt.

    • Riitaisat pariskunnat saattavat paikata tilannetta tekemällä nopeasti toisen lapsen. Eli pitää muistaa, että korrelaatio ei kerro kumpi on syy ja kumpi seuraus. Vanhempien eroherkempi tilanne saattaa johtaa tiheään lastentekoon, joka onkin seuraus eikä syy.

  2. Muutama ajatus: Isoihin otoksiin liittyvä mitättömien erojen tilastollinen merkitsevyys on tietenkin pulma, ainakin uutisoinnissa. Olennaisempaa on tietenkin erojen suuruus. Se on minusta artikkelisi kiinnostavin kohta. Ensi kertaa tulin pohtineeksi, että eron suuruuden tulkinta riippuu kontekstista. Jos kysymys olisi esimerkiksi vakavasta sairastumisesta, tuskin kyseenalaistaisit eron merkitystä tai edes sen suhteellista tulkintaa. Riski kaksinkertaistuisi ja sillä selvä.

    Tutkimusasetelma on tietenkin onneton ja samalla valitettavan yleinen: kootaan hirmuinen määrä dataa, löydetään yhteys ja keksitään sille selitys. Se voi olla oikea, mutta yhtä hyvin väärä. Siksi se on tieteellisen teorianmuodostuksen kannalta arvoton. Vanhan miehen tavoin haikailen menneitä aikoja, jolloin datan kerääminen ja sen analysoiminenkin oli niin työlästä, että kannatti miettiä, mitä kootaan ja analysoidaan ja miksi. Löydös saattaa kuitenkin johtaa johonkin harkitumpaan kysymyksenasetteluun ja aitoon hypoteesien testaamiseen. Toivottavasti.

    Lopuksi: Kiitokset mainiosta blogistasi. Siitä on ollut minulle iloa ja on varmasti jatkossakin!

    • Kyllä etenkin terveyteen tai muihin riskeihin liittyvässä tutkimuksessa on aina syytä erottaa riskin suhteellinen muutos ja sen absoluuttinen muutos. Laskelmat kuuluvat myös kaikkien hoitomenetelmien vakavasti otettavaan tutkimukseen: lasketaan, kuinka monta ihmistä pitää hoitaa esim. lääkitsemällä tai montako pitää seuloa, jotta estetään tietty määrä kuolemantapauksia tiettynä aikana. Nämä ovat ihan rutiinia ja joskus lopputulema on, että alhaisen riskin ryhmissä interventiot eivät ole kustannustehokkaita tai muuten perusteltuja.

      Muuten samoilla linjoilla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s