Iltasanomat innostui puurosta, vellit meni sekaisin


Juttua korjattu palautteen perusteella

Iltalehti innostui aamupuurosta niin paljon, että lehden mukaan tuhansia ihmisiä pelastuisi sitä syömällä. Ehkä Iltasanomien jutun, joka on varastettu The Telegraph -lehdestä, otsikossa Iltasanomat väittää, että yhdellä lautasellisella puuroa päivässä on HURJAT terveysvaikutukset. Tutkijoiden mukaan 28 gramman täysjyväannos täysjyvää vähensi kokonaiskuolleisuutta 5 %. (uutisessa jokin painovirhe) Jotta tulisi selväksi kuinka HURJAA tämä terveysvaikutus on, sitä pitäisi verrata muihin tutkimuksiin – ei toimittajan päässä olevaan mielikuvaan.

Toinen juttu, jolla tutkimus saadaan kuulostamaan jotekin suuremmalta kuin, mitä se onkaan, on kertoa että tutkimuksessa seurataan potilaita 14 vuoden ajan. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan seurattu ketään, vaan käytettiin jo valmista aineistoa 1984-2010.

Pitäisikö myös kertoa, että kokojyväviljalla ei ollut yhteyttä syöpäkuolleisuuteen?

Vertailun vuoksi kuoleman riskin lisääntyminen
punainen liha päivittäin 13 %
sairaalahoitoon joutuminen sunnuntaina keskiviikon sijaan 16 %
tupakointi 200 %
Vakava mielenterveysongelma 200 %
Alkoholistien kuolleisuus 250-950 %

Miten epidemiologisten tutkimusten riskin suuruus pitää suhteuttaa?

Onko Pohjoismaisesta kaurapuuroruokavaliosta tulossa seuraava hitti?

The Telegraph

Alkuperäinen tutkimus

13.1.2015 Yleisradio käyttää uutispalvelu Duodecimia, jonka uutiset yleensä ovat luotettavia ja kertoo myös siitä, että syöpäkuolleisuudessa ei havaittu muutoksia.

Tätä tutkimusta voi käyttää apuna, jos haluaa vastustaa gluteiinitonta muotidiettiä.

Advertisements

4 thoughts on “Iltasanomat innostui puurosta, vellit meni sekaisin

  1. Otapa hiukan takaisin. Molemmat jutut on tosiaan käännetty. Jälkimmäinen on kuitenkin Iltasanomista eikä Iltalehdestä, ja parin päivän viive saattaa johtua myös siitä, että toimittaja on vaivautunut kysymään Fogelholmilta, mitä tulos tarkoittaa ja mitä epidemiologinen tutkimus oikein on. Selitys on muuten hyvä. Valitettavasti Iltasanomien uutisen otsikoija on tehnyt kaikkensa tehdäkseen sitä työtä, mistä hänelle maksetaan, joten lopun asiaosuus ei ihan nouse pintaan.

  2. Olisi varmaan myös aiheellista muistaa se, että siinä missä täysjyvätuotteiden kuten kaurapuuro terveyttä edistäville vaikutuksilla tunnetaan mekanismit (esim. kauran beetaglukaani alentaa LDL-kolesterolia) – mistä toki seuraa se, että epidemiologisiin löydöksiin aiheesta voi suhtautua luottavaisemmin – en ole tietoinen mekanismista joka selittäisi tietyn päivän merkityksellisyyttä JA tekisi siitä keskeisen väestötasolla. VAi tarvitseeko jatkaa vertailua ”jokapäiväinen ruokavalio & vaikutus kroonisten tautien riskeihin” vs ”pidempiaikainen oleskelu sairaalassa”?

    Ts. epidemiologisten tutkimusten lyttääminen noin vain on jokseenkin yhtä hölmöä kuin niiden kritiikitön hehkuttaminen.

    • Tätä tutkimusta ei voi lytätä, koska tulos on vahvempi kuin tulos tyydyttynyt rasva – kuolleisuus. Mutta ei pidä kuvitella, että totuus löytyisi kaurapuurosta, sillä vain pieni osa sekoittavista tekijöistä voidaan poistaa. Jos mustikat vaihtaa kaurapuuroon tilanne voi olla eri kuin jos vaihtaa pullan kaurapuuroon. Kritisoin otsikkoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s