Miten tarpeellisia rokotukset oikeasti ovat?


This child is displaying a deformity of her ri...

Polioviruksen vammauttama lapsi (Photo credit: Wikipedia)

Magneettimedia kysyy, miten tarpeellisia rokotukset oikeasti ovat ja antaa otsikon kysymykseen väärän vastauksen. Magneettimedia ei ole ainut, joka levittää naurettavaa väitettä siitä, että rokotteet ovat tarpeettomia ja että rokotteiden hävittämät taudit olisivat hävinneet ilman rokotteitakin parantuneen hygienian (ja paremman ravinnon) ansioista. Hygieniaväite on niin naurettava, että lääkärit vastaavat huolestuneelle potilaalle hyvin ylimalkaisesti. Netissä on kilometritolkulla kirjoituksia hygienian vaikutuksesta yhdistettynä luonnolliseen ravintoon osana tautien torjuntaa. Esimerkiksi homeopaattien kattojärjestö Suomen Terveysjärjestö järjestää marraskuussa 2013 luennon, jossa väitetään että

Ihminen ei sairastu lääkkeiden ja rokotusten puutteesta, vaan liian vähäisestä ravintoaineiden saannista ja siitä seuranneesta immuniteetin heikkoudesta.

Amerikkalainen rokotevastustaja Suzanne Humphries perustelee isorokorokotteen tehottomuutta hygieniasyillä. Hän kertoo isorokon historiasta tarinoita ennen 1900-lukua. Hänen kirjansa on myynnissä Tampereella ja Helsingissä järjestettävän foliohattujen luennon yhteydessä, jos 50 euron lippujen ostajia ilmaantuu tarpeeksi. Muutoin luento perutaan.

Lääkärit ja terveysjärjestöt jaksavat kovin vähän ja perusteellisesti vaivautua selittämään väitettä vääräksi. Kuka nyt moiseen uskoon? Jotkut uskovat. Jotkut uskovat automaattisesti kaikkeen, mikä puhuu lääkkeitä, rokotteita ja luonnottomuutta vastaan. Siksi olisi tärkeää, että yhtä suurella vastapainolla kuin millä fanaattisuudella hygieniaväitettä perustellaan, osoitettaisiin tämä selvääkin selvempi väite palturiksi.

Hygienialla on vaikutusta myös viruksiin. Sillä on vaikutusta joihinkin tauteihin huomattavasti, joihinkin vähän ja joihinkin ei ollenkaan. Flunssan yhteydessä kehoitetaan pesemään käsiä ja yskimään kainaloon. Rokotevastustajien ensimmäinen tehtävä on poimia joukosta ne virustaudit, joilla myös hygienalla on vaikutusta. Sitten pitää kirjoittaa juttu sillä tavoin, että lukija luulee hygienian koskevan kaikkia viruksia.

Yksi tapa jymäyttää lukijaa, on kertoa tapahtumista ennen 1900 lukua ja 1900 luvun alun tilanteesta. Tuohon aikaan, vain sata vuotta sitten, lääketiedettä ei ollut olemassa siinä muodossa kuin me sen nyt ymmärrämme. Ensimmäisen viruksen, tupakan mosaiikki viruksen, keksi 1898 Martinus Beijerinck. Virusten luultiin olevan nestemäisiä, kunnes röntgenkristallografialla saatiin todistettua, että virus on partikkeli. Tämä tapahtui vuonna 1941. Varhaiset rokotekokeilut olivat siis todella toisenlaisia kuin nykypäivän rokotteet. Ja todellakin on niin, että ihmisen ulosteiden käsittelyn kaikenlainen paraneminen oli tärkeää tuohon aikaan, jolloin nykyaikaisia lääkkeitä ja rokotteita ei vielä ollut olemassa. Tuon ajan hygieniankehitystä ei siis voi verratta rokotteisiin, koska rokotteiden taustalla olevaa teoriaa ei vielä tunnettu ja varsinaiset rokotteet on kehitetty vasta tuon ajan jälkeen.

Magneettimedian jutussa kerrotaan myös Greg Beatlen ajatuksista, mutta unohdetaan kertoa, että ne ovat vuodelta 1997 eli 20 vuotta vanhoja. Tällä on merkitystä, sillä rokotetutkimus ja lääketiede on edeistynyt 20 vuodessa valtavasti. Perusväite on, että sairaudet olivat jo lähes kadonneet, kun niitä vastaan otettiin rokotteet käyttöön. Sitä ei sanota, että jos ajan olisi annettu kulua ilman rokotteita, niin taudit olisivat hävinneet kokonaan, mutta tällaista virheellistä johtopäätöstä lukijan houkutellaan tekemään. Kuten sanottu, jotkut sairauden vähenevät hygienian takia, mutta täysin pois ne saadaan vain rokotteen avulla. Paitsi hygienia, niin myös antibiootit paransivat tilannetta vähentäen kuolemia. Jos hygienia tehoaisi viruksiin, niin miksi sitten yhä edelleen minä sairastun joka vuosi nuha-kuumeeseen?

Greg Beatle ja Suzanne Humphries perustelevat hygieniasyitä kuolleisuustilastoilla. Kuolleisuus virustauteihin on laskenut koko 1900-luvun alun aina 1960-luvulle asti, jolloin monet rokotteet otettiin käyttöön. Yksi esimerkki on Scarlet Fever eli tulirokko. Tulirokkokuolleisuus painuu kuvioissa nollaan 1960-luvulle tultaessa eikä tähän vaivaan ole kehitetty rokotetta. Tulirokko oli aiemmin vaarallinen kulkutauti. Se aiheutti laajoja epidemioita ja pahimmissa tapauksissa jopa puolet sairastuneista 1–2-vuotiaista lapsista kuoli. Johtopäätös: hygienia riitti tämän taudin poistamiseen kuolleisuustilastosta, rokotetta ei tarvittu. Väärin: Tulirokko on bakteerin aiheuttama ja se parani penisiilinillä, joka otettiin käyttöön toisen maailmansodan aikoihin. Hassua että vuonna 2013, noin 70 vuotta tulirokkoon tehoavan lääkkeen keksimisen jälkeen, Suomen Magneettimedia-lehti väittää, että

Tulirokko todistaa parhaiten taudin leviämisen hillitsemisen paremmalla hygienialla, ravitsemuksella ja elinoloilla rokotusten sijaan.

Kuolleisuustilastoissa näkyvä vuoden 1945 jälkeinen kehitys johtuu suurelta osin penisilliinistä, joka tehosi keuhkokuumeeseen – tappavaan jälkitautiin. Ihan pokkana Magneettimedia kertoo, että lapset eivät kuolleet tuhkarokkoon vaan kuumeeseen annettuun asperiiniin. Kuumeeseen annettiin aperiinia, kun penisilliniä ei vielä oltu keksitty. Lapset kuolivat keuhkokuumeeseen, eivätkä tietenkään asperiiniin. Tässä on olemassa vain ajallinen yhteys: keuhkokuumepotilaille annettiin aperiinia, mutta eivät ne siihen asperiiniin kuolleet.

Koska rokotteet ovat todella huipputehokkaita, niin siksi on helposti löydettävissä vastaesimerkkejä, joiden perusteella on helppo todeta, että rokotteet – ei parantunut hygienia tai ravinto – on tautien vähenemisen syy. Koska rokotevastustajat puhuvat mielellään 1960- luvun tilanteesta, niin otetaan vastaesimerkki tuolta ajalta. Dokumentoitu tieto taudin määristä ennen ja jälkeen rokotteen tulon osoittaa, että rokotteet ovat ylivoimainen syy isoissa pudotuksissa taudin tasossa. Tuhkarokkoa esimerkiksi oli USA:ssa vuosien 1950 ja 1963 välillä 300 000:sta 800 000:een tapausta vuodessa, kun uutta tuhkarokkorokotetta alettiin käyttää laajasti. Vuoteen 1965 mennessä tuhkarokkotapaukset olivat alkaneet dramaattisen pudotuksensa. Vuonna 1968 noin 22 000 tapausta raportoitiin (pudotusta 97,25 % vain kolmessa vuodessa). Vuodesta 1998 lähtien keskimäärin tapausten määrä on noin 100 per vuosi tai vähemmän. Samanlainen rokotteen jälkeinen pudotus tapahtui useimmille taudeille, mihin rokote on saatavissa.

Entäpä vesirokko. Jos hygienia ja ravinto olisivat yksin riittäviä estämään infektiosairauksia, vesirokkotapausten määrä olisi pudonnut jo kauan ennen vesirokkorokotteen tuloa. Vesirokkorokote tuli kuitenkin markkinoille USA:ssa 1995, jolloin vesirokkotapauksia oli noin 4 miljoonaa vuodessa. Vuonna 2004 taudin esiintyvyys oli pudonnut noin 85 %.

Magneettimedia kertoo myös, että lavantautiin ei nykyisin kuolla. Ei niin koska tetrasykliini auttaa. Magneettimedia väittää myös, että lavantautiin ei ole rokotetta, mutta Matkailijan rokoteopas lupaa muuta. Mutta kukapa viitsisi lähettää J. Kärkkäiselle oikaisupyynnön?

Magneettimedian kertoo, että kurkkumädän kuolleisuus oli pudonnut sataan 50-luvulla USA:ssa, kun rokote otettiin käyttöön. Tästä ei pidä tehdä sellaista virheellistä johtopäätöstä, kuten nykyisin näkee tehtävän myös HPV-rokotteen kohdalla, että olipa turha rokote. Vuonna 1943 sotivassa euroopassa puhkesi kurkkumätäepidemia, johon sairastui miljoona ihmistä ja 50 000 kuoli. Neuvostoliiton hajoamista seuranneet mullistukset käynnistivät 1990-luvulla kurkkumätäepidemia Itäisessä Euroopassa. Tuolloin 150 000 ihmistä sairastui ja yli 5000 kuoli. Kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluva kurkkumätärokote on siis ihan tarpeellinen.

Ja sitten se polio. Magneettimedia vihjaa, että 60-luvulla poliorokote olisi lisännyt poliokuolemia. Polion yhteydessä pitää kuitenkin tarkastella halvaantumisia ei kuolemia. Ennen rokotuksia polion aiheuttamaa tautia esiintyi kaikkialla maailmassa. Polio oli Suomessa yleisimmillään ja pahimmillaan vuosina 1945, 1954 ja 1956, jolloin halvaantuneita oli vuosittain yli 600. Halvaukseen sairastuneilla kuolleisuus on viiden ja kymmenen prosentin välillä. Suomessa poliorokotukset aloitettiin vuonna 1957 ja polio hävisi maastamme 1960-luvulla rokotusten ansiosta. Paitsi ei sittenkään. Vuonna 1984 löydettiin villi poliotyyppi vantaalaiselta tytöltä. Hänen lähipiirinsä tutkittiin ja löydettiin 39 (45 %) kantajaa 89:stä tytön lähipiirin ihmisistä. 9 lasta ehti halvaantua ja 250 000 saada tartunnan ennen sokeripalarokotekampanjaa maaliskuussa 1985. Se oli läheltäpiti tapaus. Rokotevastustaja Suzanne Humphries on keksinyt teorian, että DDT aiheutti polion. Hän ei ole kirjoittanut keksinnöstään tieteelliseen aikakausilehteen, vaan 530 sivuisen kirjan, jota myydään 20 dollarin hintaan. Kirjan keskeisiä kuvioita voi tutkia täältä, muistaen, että ennen vuotta 1945 olevat asiat ovat merkityksettömiä tänäpäivänä. Kirja taitaa olla rokotevastustajien raamattu ja sen väitteitä sitten kumoillaan muutama vuosi.

Advertisements

5 thoughts on “Miten tarpeellisia rokotukset oikeasti ovat?

  1. Asiallinen teksti. Itsekin lueskelin tuota magneettimedian artikkelia ja melkoista soopaa oli. Olet ansiokkaasti tässä eritellyt ne.

  2. Käsittääkseni Helsingin yliopiston infektiotautien professori Heikki Peltola on väittänyt luennollaan, että hygienian parantuminen olisi merkittävin yksittäinen tekijä suurien tartuntatautien leviämisen loppumiseen viimevuosisadan alussa.

    • Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että hygienia korvaisi rokotteet. Rokkotteiden voittokulku alkoi vasta 1960 luvulla. Ennen 1900-lukua tautitilanne huonon hygienian takia oli sellainen, että emme pysty nykyaikana sitä edes kuvittelemaan. Esim. rutto tappoi kolmanneksen koko euroopan väestöstä ja ruttoon tehoaa hygienia.

  3. Äitinä on hieman vaikea päättää suuntaan tai toiseen. Mutta kemiaa hieman opiskelleena haluaisin kuitenkin vastauksia, jos menen rokotuttamaan lapseni. Haluaisin tietää, mikä on kunkin rokotuksen suojaavuusaste, koska mikään rokotehan ei koskaan suojaa sataprosenttisesti. Haluaisin tietää, mitä rokotteet sisältävät. Haluaisin tietää mahdolliset haittavaikutukset. Haluaisin tietää, onko tehty pitkäaikaistutkimuksia (esim. 5-10 vuotta) kestäviä tutkimuksia rokotetut vs. rokotttamattomat henkilöt esim. kaksosilla , joissa seurataan kaikkea terveyden tilaan liittyvää. Haluaisin tietää miksei mielummin kehitetä muunlaisia lääkkeitä tiettyjä tauteja vastaan, kun useimpia tauteja ei kuitenkaan voida hävittää täysin maailmasta edes rokotteilla (onko syy vain se, että lääketehtaille on taloudellisesti kannattavampaa kehittää rokotteita?). Geeniteknologia on nykyään melko kehittynyttä, eikö nopealla geenitestillä voisi selvittää, mitä sairauksia kukin henkilö ylipäätään on altis sairastamaan ennen kuin säännönmukaisesti rokotetaan kaikki? Osalla ihmisistähän on jo luonnostaan immuniteetti joillekin sairauksille. Miksi neuvolassa ei osata vastata rokotuksen haittavaikutuksia tai suojaavuutta koskeviin kysymyksiin? Ja kuka ottaa oikeasti vastuun, jos jotain tapahtuu? Hoitaja ressukka, joka ei edes tiedä, mitä injektoi? Lääkäri, joka ei ehkä myöskään tiedä? THL? Lääketehdas? Suomen valtio tai kunta? Esimerkkinä: menin neuvolaan vauvani kanssa ja hoitajalla on piikki valmiina. Epäröin ja kysyn, että uskallankohan rokottaa, kun lapsella on ollut vähän ihottumaa ja vatsaoireita? Hoitaja: ”öö odottakaas hetkinen” ja hakee lääkärin paikalle. Lääkäri tokaisee: ”ja mikäs täällä on ongelma?” Kerron syyn epäröintiin. Lääkäri: ”No ei tämän rokotteen kohdalla ole muita rajoitteita, kuin kananmuna-allergia. Onko lapsella muka kananmuna-allergia?” Sanon etten tiedä, koska lapsi on vielä niin pieni, että saa vain rintamaitoa neuvolan ohjeiden mukaan. Lääkäri: ”No oletko huomannut jotain erityistä, jos itse syöt kananmunaa?” Vastaan, että en todella tiedä, mistä ihottuma johtuu, ehkäpä kananmunasta. Lääkäri:” No jätä sitten rokottamatta sen voi laittaa sitten myöhemminkin.” Miksei hoitaja maininnut mitään kananmuna-allergiasta, vaan olisi rokottanut suoraan, ellen olisi itse alkanut epäröimään? Mitä jos vauva olisi kuollut allergisen shokkiin? Kuka olisi ottanut vastuun? Nämä kysymykset askarruttavat mieltä ja jos joku asiantuntija selvittäisi nämä seikat ja kertoisi ne kaikille pienten lasten vanhemmille, päätöksen teko olisi helpompaa.

  4. vastuu on aina vanhemmilla jos rokotteen ottamisen jälkeen tapahtuu jotain. lähtökohta on aina, että rokotteet ovat turvallisia (vaikka väite perustuu oletukseen). Neuvolahoitajat eivät osaa vastata kysymyksiin, eikä lääkäritkään. Pitkäaikaistutkimuksia ei ole tehty, eikä lääkeyhtiöt suostu sellasiin(nykyään vain lääkeyhtiöiden tekemät tutkimukset hyväksytään, ja nehan ajaa omia etujaan). Moskovassa 1990-luvulla kurkkumätäepidemia aiheutti 9 henkilön kuolemaa, kaikki kurkkumätään kuolleet olivat kodittomia!! todennäköisesti alkoholisteja.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s