HPV-rokote: Tätä uutista ei kukaan halua kertoa


Rokotevastustajat eivät halua kertoa rokotteisiin liittyviä myönteisiä uutisia.

Rokkotteiden puolestapuhujat eivät halua sotkea käynnissä olevaa HPV-rokotuskampanjaa.

Yksi piikki riittää Cervarix HPV-rokotetta Costa Ricalaisen alustavan tutkimuksen mukaan. Tutkimuksessa naiset saivat joko yhden tai kaksi tai suositellut kolme rokoteannosta. Kaikki (100 %) kehittivät virukselle vasta-ainetta, joka säilyi heidän elimistössään vakaalla tasolla neljä vuotta rokotuksen jälkeen. Lisäksi naisilla, jotka saivat yhden annoksen, oli immuunivaste 5-9 kertaa korkeampi kuin naisilla, jotka ovat saaneet luonnollisen HPV-tartunnan. Kolmoisrokottamista jatketaan, kunnes tulokset saadaan vahvistettua tutkimalla muitakin populaatioita ja pidemmän ajan.

Mainokset

HPV-rokote: Tytöt ottavat rokotetta ahkerasti, rokottevastustajat epäonnistuivat


Genital HPV infection incidence graph

Genital HPV infection incidence graph (Photo credit: Wikipedia)

HPV-rokotukset ovat alkaneet hyvin ainakin siinämielessä, että rokotekattavuus noussee 75 %:iin, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin Englannissa, mutta paljon korkeampi kuin rokotevastustajien kotimaassa USA:ssa. Rokotepaikoilla on havaittu pyörtymisiä ja suurin syy kieltäytymiseen on ollut piikkipelko. Pyörymiset ovat tapahtuneet ennen rokotusta 🙂

Suomen homeopaattien ja luontaistuotekauppiaiden liitto, joka kutsuu itseään leikkisästi Suomen Terveysjärjestöksi, jatkaa kuitenkin sitkeästi asiatonta HPV-rokotepelottelua. Nina M. Bjelogrlic-Laakso kirjoittaa yhdistyksen tiedotteessa kummia. Yhdistys vaatii, että että kansalaisille on kerrottava objektiivisesti eli parhaimman käytettävissä olevan lääketieteellisen tiedon valossa niin rokotteen rajallisista hyödyistä kuin myös vakavista, jopa hengenvaarallisista terveysriskeistä. Vaatimuksen tueksi yhdistys listaa oman näkemyksensä siitä, mitä on objektiivinen tutkimus heidän mielestään. Lista sisältää kymmenen täysin ala-arvoista paperia, joista vain jotkut on julkaistu tieteellisessä lehdessä. Parivaljakko Tomljenovic L & Shaw C.A on tunnettuja pseudotieteellisistä roskapapereista ja näitä juttuja listan kymmenestä viitteestä on peräti 4 eli lähes puolet. Googlehaku näillä tutkijanimillä johdattelee lukijat rokotevastaisen liikkeen sivuille.

PubMed listaa pelkästään Cervarix-rokotteesta 252 artikkelia, jotka ovat oikeaa tiedettä. Yksi aivan tuore on tämä, jossa kerrotaan, että Englanissa HPV-rokoteohjelma on menestyksekkäästi suojannut HPV 16/18 infektioita seksuaalisesti aktiivisilla naisilla.

Nina M. Bjelogrlic-Laakso viittaa ulkomaisilta riippumattomilta tutkijaryhmiltä tulleisiin tietoihin rokotettujen sairastumisista, haittavaikutusten immunokemiallisista vaikutusmekanismeista ja kliinisiin rokotetutkimuksiin liittyneistä heikkouksista,  joiden vuoksi hyödyt ovat näyttäytyneet  todellisuutta parempina ja joiden vuoksi haittoja on jäänyt havaitsematta. Kyse ei ole tieteellistä artikkeleista vaan rokotuksen vastaisen liikkeen sisäisistä sähköpostiviesteistä. Hän ei kuitenkaan paljasta, mitä nämä sähköpostiviestit pitävät sisällään, hän ei julkaise niitä, mutta kehtaa antaa 15-vuotiaille tytöille sen tiedon, että muka haittoja olisi jäänyt havaitsematta. Sensuroinnin syy on tietenkin se, etteivät sähköpostit kestä päivänvaloa. THL on roskan käynyt läpi, joten voimme luottaa asiantuntijoiden sanaan, kun Bjelogrlic-Laakso vain vihjailee ja salaa.

Riippumattomilla tutkijaryhmillä Bjelogrlic-Laakso tarkoittaa sellaisia, jotka eivät saa rahoitusta lääkeyhtiöiltä. Kuitenkin tieteellinen järjestelmä, jonka oleellinen osa on vertaisarvioidut tiedelehdet, on virittänyt itsensä sellaiseksi, ettei rahoittaja pääse vaikuttamaan tutkimustuloksiin. Luotettavuus on kaikkien, myös lääkeyhtiön etu. Riippumaton ryhmä on esimerkiksi Sane Vax, Inc. joka saa rahoituksensa lahjoituksina foliohatuilta, mutta suoltaa epätieteellistä rokotepropagandaa.

Tuntuu myös ihan hassulta, että yhdistys on toimittanut papereita THL:lle ikäänkuin THL ei tietäisi niistä. Totta kai THL:ssä luetaan kaikki tieteelliset artikkelit ja seurataan rokotuksen vastaisen liikkeen trendejä – myös sitä roskatiedepuolta.

Kun kerran STJ:ssä koetaan tärkeäksi vakavista terveysriskeistä tiedottamisesta, niin kysymys kuuluu, että miksi STJ ei sitten tiedota, vaan vain vihjailee. Mitä vakavia terveysriskejä Cervarixiin liittyy? Perustuuko väite terveysriskeistä vertaisarvioidussa tiedelehdessä julkaistuun artikkeliin vai Sane Vax Incin sähköpostiin? Mikä on niiden esiintyvyys eli kuinka moni rokotettu saa vakavan terveyshaitan? Miksi ette kerro?

Rokotteen ottamisesta päättää 15-vuotias tyttö. Voisitteko kertoa asianne ottamalla huomioon tämän ikäisen kyvyn lukea englaninkielisistä tieteellistä tekstiä? Rokotevastaisella liikkeellä ja muillakin huiputtajilla on taktiikka. He sanovat, että HPV-rokote voi tappaa, lue viitteet. Idea on se, että paperit ovat kelvotonta tiedettä, josta amatöörilukija tekee itse virheelliset johtopäätökset. Bjelogrlic-Laakso toivoo, että 15-vuotias tyttö tekisi virhepäätelmän, että koska Vaersissa (USA:n rokotteiden haitailmoitusrekisteri) on kuolemaan johtaneita ilmoituksia, niin rokote voi tappaa. Kun Bjelogrlic-Laakso ei kerro, miten viitteistä tehdään hänen julkaisema johtopäätös, niin kukaan ei voi väittää hänen puhuvan paskaa.

Yhä edelleen Nina M. Bjelogrlic-Laakso itkee, kun Helsingin Sanomat ja Lääkärilehti eivät julkaiseet hänen mielipidekirjoitusta. Kyse on siitä, että Bjelogrlic-Laakso nostaa esiin foliohattujen ihannoiman salaliittoteorian valtamediasta ja sen epäreiluista toimintatavoista. Hyvä Bjelogrlic-Laakso, jokainen vähääkää lehtialaa tunteva tietää, että jos väittää, että HPV-rokote tappaa, niin silloin pitää samassa yhteydessä kertoa, että miten niin. Minä tiedän syyn, miksi te ette kerro, miksi HPV-rokote tappaa. Koska väitteenne perustuu vain haittavaikutusrekisterin tietoihin ja kaikki alkaisivat nauraa teille, kun ette pysy esittämään mitään muuta.

STJ:n periaate on, että kyse on niin merkittävästä ja monimuotoisesta asiakokonaisuudesta, että siitä toivotaan STJ:ssä keskusteltavan asiantuntijoiden keskuudessa ennen asioiden puimista julkisessa tai sosiaalisessa mediassa erilaisten väärinkäsitysten ja –tulkintojen estämiseksi. Mitä jos alkaisitte toimia tämän oman ohjenuoranne mukaisesti.

Valkee korvavalo: Sveitsin yliopiston tutkimus paljastaa, että korvakäytävän valaiseminen on tehotonta


Blue Light

(Photo credit: laverrue)

Valkee Oy väittää, että heidän korvavalonsa tehoaa kaamosmasennukseen ja antaa energiaa. Laitteen teho voidaan osoittaa tutkimuksella, jossa on mukana plasebokontrolli lumevaikutuksen eliminoimiseksi. Valkee on tehnyt yhden tutkimuksen, jossa oli mukana plasebokontrolli. Koska tulosten mukaan plasebo oli tehokkaampi kuin korvavalolaite, Valkee Oy poisti tuloksista plasebon. Tästä syystä tuloksia ei ole pystytty julkaisemaan vertaisarvioidussa tiedelehdessä.

Oli tietysti vain ajan kysymys, milloin oikeat tutkijat tarttuvat aiheeseen. Nyt Sveitsin yliopiston tutkijat ovat tehneet tutkimuksen ”Korvavalo ei akuutisti vaikuta ihmisen vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen eikä psykomotooriseen suorituskykyyn”.

Tutkimuksessa kirkasvalolla valaistiin korvakäytävää 12 minuutin ajan. 12 minuuttia on se aika, jota Valkee suosittelee laitteensa päivittäiseksi käyttöajaksi. Kontrollina käytettiin laitetta, jossa Led-valot olivat kokonaan pimeänä ja perinteistä kirkasvalolaitetta, jolla koehenkilöt saivat valoa normaalisti silmien kautta. Koehenkilöiltä otettiin sylkinäyte melatoniinin määrittämiseksi ja he tekivät 10 minuutin visuaalisen psykomotoorisen valppaustestin ennen ja jälkeen jokaisen valoaltistuksen. Silmänkautta annettu kirkasvalo heikensi melatoniini nousua, mutta korvan kautta annettu kirkasvalo ja lumevalo eivät aiheuttaneet muutoksia. Subjektiivinen väsymysaste väheni heti lyhyen altistuksen jälkeen vain silmän kautta annetulla kirkasvalolla. Kolmella eri valomenetelmällä ei saatu eroja keskimääräisessä reaktioajoissa ja virheiden määrissä. Tutkijat päättelivät, että korvavalo ei vaikuta melatoniinin eritykseen, ei vähennä subjektiivista (itsekoettua) väsymystä, eikä paranna suorituskykyä ja ei siksi vaikuta ihmisen vuorokausirytmiin.

Tutkimus julkaistaan arvostetussa englatilaisessa Chronobiology international lehdessä -sähköinen varsio on saatavana jo nyt. Lehti on International Society for Chronobiologyn virallinen lehti ja keskittyy biologiseen kelloon ja vuorokausirytmiin. Lehden 2012 Impact Factor: 4.350 on erinomainen.

Rokotevastustajien tappava vaihtoehto tulee veronmaksajille kalliiksi


Measles cases reported in the United States be...

Raportoidut tuhkarokkotapaukset USA:ssa ennen ja ja jälkeen rokotusten. (Photo credit: Wikipedia)

Tuhkarokko-, sikotauti-, hinkuyskä- ja aivotulehdusepidemiat ovat aiheuttaneet kärsimystä sadoille ja kuoleman monille, koska heidän vanhempansa pelkäsivät rokotteita enemmän kuin niitä sairauksia, joita rokotteet estävät. Rokottamattomat lapset ovat uhka toisille lapsille. He aiheuttavat suuttumusta niistä vanhemmissa, jotka eivät voi rokottaa lapsiaan, kuten kemoteriapiaa syöpään saavat, immunosupressiivista hoitoa saavat elinsiirtopotilaat ja vaikkapa steroidihoidettavat astmapotilaat. Nämä lapset ovat riippuvaisia siitä, että heidän ympärillään olevat on rokotettu.

Rokotevastustajat pommittavat jatkuvalla syötöllä Facebookissa ja netissä rokotteiden vaaroista. Joskus nämä huimat sadut läpäisevät journalistisen seulan ja pääsevät televisioon. Vanhemmat saavat kuulla, että rokotteita annetaan liikaa ja liian varhain. Heille selitetään, että rokotteet aiheuttavat kroonisia sairauksia kuten autismia ja niissä käytetään vaarallisia tehosteaineita. Rokottamattomat lapset ovat muka myös terveempiä. Tämän he kuulevat lääkäreiltä kuten Nina Bjelogrlic-Laaksolta tai Antti Heikkilältä tai järjestöiltä kuten Suomen Terveysjärjestö tai Rokotusinfo tai lehdestä kuten Magneettimedia. Mutta useimmiten he kuulevat asiasta toisilta samalaisilta vanhemmilta kuin he itse ovat. Yhtenä hetkenä lapsi oli terve, sitten hän sai rokotteen ja sen jälkeen hän ei enää ollut terve.

Sairaudet ovat palaamassa takaisin

Hinkuyskäinen lapsi tarvitsee lisähappea.

Hinkuyskäinen lapsi tarvitsee lisähappea.

Hinkuyskässä lapsi saa pahoja yskänkohtauksia. Yskiminen jatkuu ja jatkuu parikinkymmentä kertaa ja lapsi ei pysty vetämään henkeä. Lapsi muuttuu hapen puutteessa sinertäväksi. Happivajauksen lisääntyessä lapsi onnistuu vihdoin vetämään henkeä, jolloin kurkunpäästä lähtee kammottavan kuuloinen hinkuna. Tuo ääni on sellainen, ettei yksikään äiti tai isä uhohda sitä ikinä. Kuolemanpelko on läsnä. Kohtaus päättyy oksennukseen ja toistuu pienen ajan kuluttua. Pieni lapsi uupuu perusteellisesti ja tarvitsee tekohengitystä tai happea yskänpuuskan lopussa. Yskänpuuskien aikana verentungos varsinkin pään alueella lisääntyy, minkä seurauksena hiussuonia ja pieniä laskimoita repeilee. Hinkuyskä on nykyisin Suomessa yleisempää kuin 20 vuotta sitten.

Tutkimuksen mukaan vanhemmat, jotka eivät rokottaneet lapsiaan aiheuttivat Kalifornian vuoden 2010 hinkuyskäepidemian, joka oli USA:n pahin 60 vuoteen. Sairastuneita oli 9120 ja 10 kuoli. Koska hinkuyskärokotteen teho on rajoittunut ja immuniteetti hiipumassa, yhteisöön voi levitä jatkuva altistus, jolloin vaaraan joutuvat erityisesti imeväiset. Jos päiväkotiin tulee hinkuyskäinen lapsi, yhdeksän kymmenestä sairastuu, ellei heitä ole rokotettu.

Tuhkarokkoepidemiat länsimaissa ovat yleistyneet rokotevastustajien propagandan takia.

Tuhkarokkoepidemiat länsimaissa ovat yleistyneet rokotevastustajien propagandan takia.

Siitä huolimatta, että tehokas ja turvallinen rokote on ollut saatavana melkein puolivuosisataa, tuhkarokko ilmenee uudelleen useissa kehittyneissä maissa riittämättömän rokotekattavuuden takia erityisissä alapopulaatioissa, rokotusten vastustajien nousun takia ja ihmisten kasvavan liikkumisen yli rajojen takia. Englanti on joutunut suuriin vaikeuksiin tuhkarokon kanssa. Erityisesti Walesissa Swansean alueella viime vuodenvaihteessa sairastui satoja, joista yli 75 joutui sairaalahoitoon. Suurin osa sairastuneista on 10–18-vuotiaita lapsia, joilla on puutteellinen rokotussuoja tuhkarokkoa vastaan. MPR-rokotteen rokotuskattavuus laski 2000-luvun alussa alle 80 %:iin. Lapsia jätettiin rokottamatta, sillä epäiltiin, että MPR-rokote olisi yhteydestä autismiin ja Crohnin tautiin. Epäilyn synnytti Andrew Wakefieldin tutkimus, joka julkaistiin Lancet-lehdessä 1998. Kahdentoista vuoden kuluttua julkaisemista vuonna 2010 Lancet veti tutkimuksen pois sen jälkeen, kun tutkimuksen tulokset oli todettu paikkaansa pitämättömiksi. Wakefieldin tutkimus oli pitkään rokotevastaisen liikkeen kovin rumpu ja sitä rumpua rummutettiin. Ja nyt maksetaan sitä laskua. Suomessa Wakefieldin tutkimus näkyi pienenä notkahduksena, mutta viime vuosina rokotevastainen liike on täällä meuhkannut sellaista tahtia, että on pelättävissä uusi notkahdus. Hoitohenkilökunnan rokottaminen on tutkimuksen mukaan hyvin tärkeää, vaikka hoitohenkilökuntakin on hurahtanut rokotevastustajien ansaan.

This child is displaying a deformity of her ri...

This child is displaying a deformity of her right lower extremity due to polio caused by the poliovirus, an enterovirus member. After initial oropharyngeal inoculation, and multiplication, the virus enters the bloodstream, thereby, finding its way to the central nervous system, and infecting the motor neurons of the anterior horn of the spinal cord and within the brain itself. (Photo credit: Wikipedia)

Polio on paha. 95% polion saaneista on oireettomia kantajia. Yksi asuu Tampereella.   Polio voi tulla takaisin vaikkapa Tallinan matkaajien mukana, sillä siellä on havaittu sellaista poliotyyppiä, jolta rokotteemme ei suojaa tai Syyrian pakolaisten mukana. Virus tuhoaa selkäytimen etusarven motorisia hermosoluja. Seurauksena on hermosoluston tuhoutuminen ja niihin liittyvien vartalon ja raajojen lihasten halvaantuminen. Polio voi levitä selkäytimestä ydinjatkokseen ja aivoihin. Tällöin seurauksena on hengitystä, nielemistä ja kasvojen lihaksia käyttävien hermojen tuhoutuminen ja halvaantuminen. Hengityselimistön halvaantuminen johtaa kuolemaan.

Internetin merkityksestä rokotevastustajille voidaan sanoa, että rokotevastustajilla on ylivoima websivustojen määrässä. Valta on siirtynyt lääkäreiltä potilaille, tieteen oikeellisuus on kyseenalaistettu ja asiantuntijuus on määritelty uudelleen. Kaikki tämä on luonut ilmapiirin, missä rokotevastustajat pystyvät tehokkaasti levittämään sanomaansa. Todisteet osoittavat, että yksilöt etsivät rokotetietoa internetistä ja että lähteet voivat vaikuttaa rokotuspäätökseen, siksi on todennäköistä, että rokotuksenvastaiset websivut voivat vaikuttaa siihen ottavatko ihmiset rokotteen ja rokotuttavatko he lapsensa. Rokotevastustajat käyttävät tiettyjä taktiikoita ja kielikuvia. Roskatiede, vaihtoehtoiset olettamukset, sensuuriväitteet, hyökkäävä kritiikki, rokotteet ovat myrkyllisiä ja luononvastaisia ovat mukana rokotevastustajien keinovalikoimassa. Rokotevastaisen liikkeen tekemien petollisten väitteiden tunnistaminen on oleellista, jos haluaa erotaa oikeat tiedot vääristä tiedoista.

Äiti tuomittiin omien kätkytkuolleiden lastensa murhasta tilastovirheen takia


Asianajaja Sally Clarkin ensimmäinen poika kuoli äkisti muutama viikko syntymänsä jälkeen vuonna 1996. Kun Clarkin seuraavakin poika kuoli samanlaisissa oloissa vuonna 1998, Clark pidätettiin epäiltynä kahden oman lapsensa murhasta.

Oikeudenkäynnissä kuuluisa lastentautien professori Roy Meadow esitti tilastollisen todisteen. Todennäköisyys sille, että hyvinvoivassa perheessä sattuisi kaksi kätkytkuolemaa on yksi 73 miljoonasta (1:73 000 000). Englannissa sattui yksi kätkytkuolema 8543 vauvaa kohden, jolloin todennäköisyys kahdelle peräkkäiselle kätkytkuolemalle samassa perheessä oli 8543 x 8543 = 73 000 000.

Clark tuomittiin marraskuussa 1999 juryn äänin 10-2 elinkautiseen vankeuteen. Media laajalti pilkkasi häntä lapsenmurhaajaksi ja humalahakuiseksi juomariksi.
”Meadowin lain” mukaan, jonka hän julkaisi arvostetussa kirjassa ”ABC of Child Abuse”, yksi lapsen kuolema on tragedia, toinen epäilyttävää ja kolmas murha, ellei toisin todisteta. Meadowin lain olivat hyväksyneet lääkärit, lakimiehet ja poliisi.

Mikä jutussa mättää?

Ensin kiinnittää huomiota siihen, että todennäköisyys kahdesta peräkkäisestä kätkytkuolemasta vaikuttaa todella pieneltä, lähes mahdottomalta tapahtumalta. Meadow kuvaili asiaa niin, että Englannissa moinen voisi sattua kerran sadassa vuodessa. Sitten voi juolahtaa mieleen ajatus, että kyllä kahden oman lapsen surmaaminenkin on aika harvinainen sattumus.

Jos noppaa heitetään kaksi kertaa peräkkäin, niin mahdollisuus saada kummallakin kerralla numero 6 on 6 x 6 = 36, siis yksi kolmestakymmenestä kuudesta. Tämä edellyttää, että edellinen nopanheitto ei vaikuta seuraavaan nopanheittoon toisin sanoen nopanheitot ovat riippumattomia toisistaan. Mutta hetkinen, ovatko kätkytkuolemat riippumattomia toisistaan?

Voihan hyvinkin olla, että kätkytkuoleman taustalla on tuntemattomia geneettisiä- tai ympäristötekijöitä, jotka altistavat kätkytkuolemalle, niin että toinen tapaus perheen sisällä tulee paljon todennäköisemmäksi. Itseasiassa helmikuussa 2001 Manchesterin yliopiston tutkijat löysivät kätkytkuolemageenin, vain kaksi vuotta tuomion jälkeen. Salfordin yliopiston matematiikan professori Ray Hill käytti laajaa tilastoa Englannin kätkytkuolemista ja päätteli, että ensimmäisen kätkytkuoleman jälkeen toisesta tulee huomattavan paljon todennäköisempi, 10-22 kertaisesti. Hill laski kaksoiskätkytkuoleman todennäköisyydeksi 1:130 000.

Syyttäjän virhepäätelmä

Syyttäjän virhepättelmä lienee tavallisin tilasto- ja argumentointivirhe. Virhepäätelmän tiedetään useita kertoja johtaneen jälkikäteen virheelliseksi katsotun tuomion antamiseen. Jos ensin osoitetaan, että epäilty on jokin todisteen nojalla hyvin epätodennäköisesti syytön ja jos sitten tästä tehdään johtopäätös, että epäillyn täytyy olla syyllinen, niin silloin tehdään syyttäjän virhepäätelmä. Tällainen virhepäätelmä tehdään helposti juuri tällaisessa tapauksessa kuin Sally Clark, jossa on kaksi realistista vaihtoehtoa: kaksoiskätkytkuolema tai murha. Jos jury hyväksyy, että on vain 1:73 miljoonan mahdollisuus, että tapahtuu kaksoiskätkytkuolema ja että siksi on sama mahdollisuus, että Sally Clark  ei ole syyllistynyt murhaan, niin on helppo antaa tuomio.

Tämä päättely on virheellinen. ”Mikä on todennäköisyys, että nämä kaksi kuolemaa ovat luonnollisia?” on epäoleellinen kysymys. Oleellinen kysymys on ”onko todennäköisempää, että nämä kaksi kuolemaa tapahtuivat luonnollisesti vai väkivallan seurauksena”. Jotta jury olisi voinut saada vastauksen tähän kysymykseen, olisi pitänyt myös arvioida, kuinka todennäköisiä vaihtoehtoiset selitykset kuten ”äiti tappaa kaksi ensimmäistä lastaan” ovat ja tätä olisi sitten pitänyt verrata tapaukseen ”luonnollinen kuolema”. Terve järki sanoo, että biologisen vanhemman tekemä kaskoismurha on myös hyvin harvinainen tapaus. Itseasiassa valmistelutuomioistuimessa Professor Emery todisti omien tutkimustensa perusteella seuraavaa toisesta kuolemasta samassa perheessä: 1/3 johtuu harvinaisesta, mutta tunnetusta luonnollisesta syystä, 1/3 voidaan liittää lapsen pahoinpitelyyn ja 1/3 oli todellisia kätkytkuolemia.

Kaksi kolmasosaa kuolemista sattui siis luonnollisista syistä ja 1/3 väkivallan seurauksena. Jos siis katsotaan vain tilastoja, niin todennäköisyys syyttömyydelle oli siis 2:3 eikä 1: 73 miljoonaa eli oli todennäköisempää, että syytetty oli syytön kuin syyllinen.

Monet lehdet raportoivat, että 1:73 miljoonaan laskelma oli todennäköisyys, että Clark on syytön.  1:73 miljoonaa laskelmaa ei siis pidä käsittää todennäköisyydeksi Clarkin syyttömyydestä. Englannissa syntyy 650 000 lasta joka vuosi. Jos todennäköisyys on professori Hillin tarkistuslaskema 1:130 000, niin joka vuosi tapahtuu noin 5 kaksoiskätkytkuolemaa. Jos oltaisiin haluttu laskea todennäköisyys Clarkin syyttömyydelle, juryn olisi pitänyt punnita suhteellista todennäköisyyttä kahden kilpailevan selityksen kanssa lasten kuolemille. Vaikka kaksoiskätkytkuolema on hyvin harvinainen, niin kaksoisvauvamurha on todennäköisesti vielä harvinaisempi, joten todennäköisyys Clarkin syyttömyydelle oli varsin korkea. Hill laski vedonlyöntisuhteen kaksoiskätkytkuolemalle ja kaksoisvauvamurhalle olevan jotain välillä 4,5:1 ja 9:1.

Hill kiinnitti huomiota myös siihen, että Meadow otti huomioon Clarkin perheen kolme avaintekijää, jotka tekevät kätkytkuolemasta harvinaista. Mutta kätevästi Meadow sivuutti tekijät kuten että molemmat Clarkin vauvat olivat poikia, mikä tekee kätkytkuolemasta todennäköisempää. Hill laski todennäköisyyden yhdelle kuolemalle olevan 1:3500 eli paljon suurempi kuin Meadownin 1:8500. Jos pariskunta on hyvinvoiva, vakaassa parisuhteessa eivätkä tupakoi, niin silloin syytäjän väitteen mukaan luonnollisen kuoleman mahdollisuus on voimakkasti vähentynyt ja epäsuorasti, että mahdollisuus siihen, että kuolemat olivat murhia, on voimakkasti lisääntynyt. Hill huomauttaa, että tämä kuvio on täysin väärä, koska samat tekijät, jotka vähentävät perheen riskiä kätkytkuolemiin vähentävät myös riskiä murhaan.

Clark vapautettiin vankilasta kahden vetoomustuomioistuimen käsittelyn jälkeen vuonna 2003 kolmen vankilavuoden jälkeen. Sitten käynnistettiin satojen vastaavien jutujen läpikäyminen. Kaksi muuta, jotka oli tuomittu lapsiensa murhasta, Donna Anthony ja Angela Cannings saivat tuomionsa peruttua ja he vapautuivat vankilasta. Trupti Patel, jota syytettiin kolmen lapsensa murhasta, vapautettiin syytteistä. Kaikissa näistä tapauksissa, Roy Meadow oli todistanut monen kätkytkuoleman epätodennäköisyydestä samassa perheessä, vaikka hänellä ei ole mitään tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan koulutusta.

Poliisin tytärtä, asianajajan vaimoa, asianajaja Sally Clarkia kohdeltiin lapsenmurhaajana tylysti vankilassa. Hän ei koskaan toipunut traumaattisesta kokemuksesta, vaan kuoli vuonna 2007 alkoholimyrkytykseen.

Tuomio

Vetoomustuomioistuimen vapauttava päätös

Matematiikan professori kiinnitti huomiota Sally Clarkin tapauksen tilastollisiin virhepäätelmiin vuonna 2002

Matematiikan professori kiinnitti huomiota Sally Clarkin tapauksen tilastollisiin virhepäätelmiin vuonna 2002