Rottakoe oli Ilta-Sanomien luetuin terveysartikkeli vuonna 2012


Rat eRace

Ilta-Sanomat

Ilta-Sanomien vuonna 2012 luetuin terveysartikkeli käsitteli hedelmäsokeria ja sen aivotoimintaa heikentävää vaikutusta. Kyse oli rottakokeesta, rotan aivoista ja rotan muistista. Ilta-Sanomat vain unohti kertoa tämän pienen mitättömän yksityiskohdan.

Rottakokeilla ei ole tarkoitus selvittää ihmisen aivotoimintaa. Tarkoitus on etsiä vinkkejä, mitä mahdollisesti tulisi ottaa huomioon, kun siirrytään tutkimaan ihmistä. Rotan muisti ja aivot eroavat niin paljon ihmisen muistista ja aivoista, ettei suoria johtopäätöksiä voida tehdä, paitsi jos haluaa tehdä roskatiedettä.

Ilta-Sanomat on lainannut jutun Rodale.com sivustolta, joka ei ole erityisen laadukas paikka pihistää juttuja. Sivustolla on seuraava vastuunvapautuslauseke: ”The information presented on this website is not intended as specific medical advice and is not a substitute for professional medical treatment or diagnosis.” Eli he eivät ota vastuuta siitä, mistä kirjoittavat.

rodale.comin jutussa kerrotaan epätarkasti miten, koe tehtiin. Kuitenkin tutkijat tutkivat kahta eri rottaryhmää. Toiselle ryhmälle rottia annettiin fruktoosia veden mukana, toinen ryhmä sai lisäksi annoksen aivoja suojaavaa omega-3-rasvahappoa. Ennen koetta rotat olivat harjoitelleet kulkemaan labyrintin läpi. Kuuden viikon kuluttua ne rotat, jotka eivät saaneet aivoja suojaavaa omega-3-rasvahappoja kulkivat hitaammin labyrintin läpi. Rotat eivät muistaneet reittiä yhtä hyvin.

Ilta-Sanomien jutun perusteella ei kannata muuttaa ruokavaliota, vaan tutkia kokeita, joita on tehty ihmisellä.

Mainokset

Iltalehti, parsa ei sittenkään paranna krapulaa ja syöpää


Iltalehti väittää, että parsa voisi parantaa krapulan. Tunnetusti krapulalääkettä ei ole keksitty, eikä parsakaan ole sellainen. Mistä nämä tarinat kumpuavat?

Poikkeuksellisesti Iltalehden jutussa ei ole termiä ”tuore tutkimus”. Tutkimus ei olekaan tuore vaan vuodelta 2009, siksi alkuperäisen artikkelin löytäminen Iltalehden tietojen perusteella on haasteellista.

Jos tutkittaisiin parsan vaikutusta ihmisen krapulaan, tarvittaisiin joukko ihmisiä, jotka syövät krapulaansa parsaa ja verrokkiryhmä, joka syö krapulaansa vaikkapa kurkkua. Tässä ei ole kyse kliinisestä tutkimuksesta vaan normaalista ruoka-aineiden perustutkimuksesta. Parsan lehtiä ja parsan vartta on tutkittu normaaleilla ruokatutkimuksen keinoin. Eikä itseasiassa ole tutkittu koko kasvia sellaisenaan vaan vain kasvista valmistettua uutetta. Tätä uutetta sitten laitettiin laboratorio-oloissa ihmisen ja rotan maksasoluihin.

Alkoholi palaa maksassa asetaldehydiksi, mistä johtuu krapula. Kun petrimaljalla laitettiin uutteita soluihin havaittiin, että maksasolujen myrkkyaineet vähenivät tilastollisesti merkitsevästi, noin kaksi kertaa enemmän kuin verrokki. Onko tällä vähenemisellä vaikutusta krapulaan, on puhdasta arvailua. Verrokkina käyettiin kahta Etelä-Koreassa myytävää kaupallista krapulajuomaa Condition™ ja Dawn808™. Tulosta voisi tulkita myös niin, että nämä krapulajuomat ovat vielä tehottomampia kuin parsa. Tässä on siis se ainut todiste siitä, että parsa auttaa krapulaan. Krapula lienee kuitenkin monimutkaisempi ilmiö kuin vain toksiini maksassa.

Jutussa väitetään myös, että parsa olisi yksi parhaista keinoista krapulaan. Väite lienee toimittajan itsensä keksimä, koska tiedejuttussa ei edes viitata tällaiseen vertailevaan krapulatutkimukseen.

Tutkimuksen teki Dept. of Medicine, School of Medicine, Inst. of Medical Science ja Jeju National University, Etelä-Korea. Julkaistu lehdessä Journal of Food Science (Impact Factor: 1.658). Parsa on Etelä-Korean tärkeä vientituote.

Tutkimus on vapaasti luettavisssa tästä

Valkee Oy:n itsensä tekemä tutkimus osoittaa kiistatta, ettei korvavalolla ole mitään tehoa kaamosmasennukseen.


Olen odottanut jo kohta 2 vuotta, että Valkee Oy:n paras tutkimus julkaistaisiin tiedelehdessä. Yhtiö sanoo, että tiedemaailma toimii hitaasti. Ei se kyllä näin hitaasti toimi.

Elettiin vuotta 2010, jolloin Valkeen johto vielä uskoi, että korvavalo toimii. Yhtiö päätti tehdä kunnollisen tutkimuksen laitteen tehon osoittamiseksi. Usko oli niin kova, että ajateltiin valloittaa myös Amerikka. Niinpä tutkimus ilmoitettiin kliinisten tutkimusten rekisteriin Usassa. Tutkimuksen virallinen nimi oli ”Transcranial Brain-Targeted Bright Light Treatment Via Ear Canals in Seasonal Affective Disorder (SAD) – a Randomized Placebo Controlled Dose Finding Study” Eli kyseessä piti olla plasebokontrolloitu tutkimus, jossa samalla selvitetään sopiva annos (valoa).

Plasebona toimi 1 lumenin annos, jolla ei ole biologisia vaikutuksia. Tutkittavat jaettiin kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä sai 1 lumenin, toinen ryhmä sai 4 lumenin eli nykyisen korvavalon annonksen ja kolmas ryhmä 9 lumenia.

Kun tulokset tulivat se oli suuri pettymys. Korvavalo ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi plasebosta ja 9 lumenin valokin antoi samat tulokset. Plasebosta olisi pitänyt tulla vaakasuoraa viivaa, mutta mitä vielä. Lumen 1 ryhmän potilaiden oireet lievenivät siinä missä muidenkin. Mitä siis tehdä?

Valkee Oy muutti tutkimuksen nimen ja tutkimusasetelman jälkikäteen. Tutkimuksen nimeksi laitettiin Transcranial Bright Light Treatment via Ear Canals in Seasonal
Affective Disorder (SAD) – a Randomized Controlled Trial.
Tutkimuksesta siis poistettiin plasebo, eikä enää puhuttu mitään siitä, että yritettiin määrittää sopivaa annosta. Plasebo 1 lumen otettiin yhdeksi kaamosoireita lievittäväksi annokseksi.

Jos Valkeen tutkimus tulkitaan alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti niin, että 1 lumenin annos oli tehoton plasebo, niin tulokset kiistatta osoittavat, että havaittu kaamosoireiden lieventyminen ei johtunut korvavalosta vaan jostain muusta.

Tässä on nyt selitys sille, että Valkee ei ole tehnyt plasebokontrolloitua tutkimusta ja sille, että tätä tutkimusta ei ole voitu julkaista missään tiedelehdessä.

Tiina Raevaara oli kuuntelemassa 19.12. Helsingissä Valkeen tiedotustilaisuutta.

Puuttuvia negatiivisia kontrolleja Valkee selitti asetelman vaikeudella: käyttäjä näkee valosta, onko se päällä vai ei.

Varsinaisten kirkasvalolamppujen kohdalla ongelma on hoidettu käyttämällä verrokkeina lamppuja, joiden valaistusvoimakkuus on huomattavasti pienempi kuin todellisten kirkasvalojen. Myös Valkee aikoi käyttää pienempää valomäärää negatiivisena kontrollina, mutta heidän tuloksissaan ei näkynyt eroja siinä, millainen korvavaloista lähtevä valomäärä oli ollut. Kaikki valokuulokkeiden käyttäjät näyttivät paranevan yhtä hyvin, mitä yksityiskohtaa Valkeen edustajat eivät osanneet selittää.

Pidätän toistaiseksi oikeuden muuttaa, korjata ja täydentää tätä kirjoitusta.

Yksityinen yritys Valkee Oy haluaa tarkistaa ennakolta roskatiedeblogin tietojen oikeellisuuden


”Pahoittelemme tämän blogin antamaa virheellistä tietoa ja pyydämme ylläpitäjää jatkossa tarkastamaan asian meiltä suoraan” kirjoittaa Valkee Oy tämän blogin kommentissa.

Minulle sopii, että Valkee Oy tarkistaa tämän blogin tiedot, jos minä saan vastaavasti ennakolta tarkistettavaksi Valkeen Oyn tiedotteet ja haastattelut.

Toivon että ennen kuin julkaisen seuraavat tiedot, Valkee oy tarkistaa niiden paikkansapitävyyden:

1. Aivotutkijoiden mukaan, jos Valkee oy:n korvavalolaite ei tehoa JetLagiin eurooppalaisissa aivoissa, niin se ei tehoa myöskään tähän vaivaan japanilaisissa aivoissa. Totta vai tarua?

2. Laitetta rekisteröitäessä netissä kysyttään mihin käyttötarkoitukseen Valkee ostettiin. Yksi vaihtoehto on migreeni. Pidän tätä laiteen lainvastaisena markkinointina sairauteen, johon laiteen tehoa ei ole osoitettu. Mitä vastaatte?

3. Kerrotte 6.12. tiedotteessa, että Valkeen teho apuna kaamosmasennukseen käytännössä on varmistettu yhteensä 102 kaamosmasennuspotilasta käsittäneissä kahdessa kliinisessä kokeessa. Tähän liittyen olen julkaisemassa tiedon, jonka mukaan tehoa ei ole osoitettu, koska mukana ei ole ollut blasebokontrollia. Miten teho osoitetaan ilman sellaista verrokkiryhmää, joka ei saa lainkaan valoa korviinsa?

4. Samassa tiedotteessa kerrotte laitteenne tehosta kirkasvalolaitteeseen verrattuna, vaikka tutkimuksen tekijät ovat kieltäneet, ettei vartailua saa tehdä. Olen aikeissa väittää, että tiedote on tyhmempien ihmisten harhaanjohtamista. Onko väitteeni mielestänne yritystänne loukkaava?

5. Transcranial Bright Light Treatment via Ear Canals in Seasonal Affective Disorder (SAD) – a Randomized Controlled Trial. Olen aikeissa väittää, että ette ole edes yrittänneet julkaista tätä kaksi vuotta vanhaa tutkimusta tiedelehdessä, koska tutkimustulos on kannaltanne kiusallinen. Onko väite perätön?

6. Maailmalla skeptikot ovat ensimmäisenä kiinnittäneet huomiota, että väitteenne laitteen tehosta ovat liian hyviä ollakseen totta. Haluatteko perustella, miksi laitteenne on ylitehokas?

7. Ravintolisiä ja elintarvikkeita koskevien terveysväittämien pitää olla tieteellisesti toistettuja ja EU:n ennalta hyväksymiä. Lääketieteellisiltä laitteilta ei vaadita vastavaa, koska yleensä niitä valmistetaan vain ammattilaisten käyttöön eikä suurelle yleisölle. Olenko väärässä?