Alentaako roskaruoka todellakin lasten älykkyysosamäärää?


Iltalehti uutisoi Suomessa, että roskaruoka alentaa lasten älykkyysosamäärää. Mikä tässä tapauksessa on roskaruokaa? Aleniko älykkyysosamäärä niin paljon, että sillä on jotain merkitystä?

Otsikkohan on virheellinen. Itse jutussakin todetaan, että tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty ravinnon ja ÄO:n suoraa syy ja seuraus -yhteyttä, joten myös muilla tekijöillä on saattanut olla vaikutusta eroihin. Epidemiologiset tutkimukset eivät koskaan väitä, että roskaruoka alentaa älykkyysosamäärää vaan, että roskaruuan ja älykkyysosamäärän välillä on yhteys. Yhteys voi olla esimerkiksi sellainen, että roskaruokaa lapsilleen antavat vanhemmat hoitavat lastaan muutenkin toisella tavalla ja älykkyysosamääränmuutos johtuukin oikeasti tästä. Se voi johtua myös vanhempien koulutuksesta, äidin ruokavaliosta raskausaikana, sosioekonomista statuksesta ja stressaavista tapahtumista elämässä.

Jos epidemiologisessa tutkimuksessa saadaan tulos A riippuu B:stä, niin miksi toimmittajien pitää aina muuttaa se muotoon B aiheuttaa A:n?

Ihmisaivot kehittyvät nopeasti varhaislapsuudessa niin että avuton imeväinen muuttuu käveleväksi, ovia-aukovaksi, kyseleväksi, tahtovaksi pikkuihmiseksi. Aivojen kehitys on kolmen ensimmäisen vuoden aikana rajua.

Tässä tutkimuksessa havaittiin: Jos vauvaa rintaruokittiin 6 kk ikäisenä ja hän söi sekä 15 kk ikäisenä että 24 kk ikäisenä terveelliseksi ajateltua ruokaa kuten yrttejä, palkokasveja, juustoa, hedelmiä ja vihanneksia, hänen älykkyysosamääränsä oli 1-2 pistettä korkeampi 8 vuoden iässä. Jos vauvaa söi ”roskaruokaa” kuten keksejä, suklaata, virvoitusjuomia, sipsejä kahden ensimmäisen elinvuoden aikana, älykkyysosamäärä oli 1-2 pistettä alhaisempi. Kyse ei siis ole MacDonalds ruuasta.

Lapsille ei tehty tietenkään Mensan älykkyystestiä, vaan lapsia varten kehitetty oma testi, jonka nimi oli Wechsler Intelligence Scale for Children. Jos ei ole ikinä kuullutkaan tuosta testistä, ei voi tietää, mitä kaksi pistettä oikein merkitsee. Se ei merkitse mitään. Itse asiassa tutkimuksen tulos oikeasti voisi olla, että ruokavaliolla on naurettavan pieni vaikutus 8 vuotiaan älykkyyteen.

Tästä huolimatta tutkimustulos on kiehtova. Ravinnolla tai jollain muulla ympäristötekijällä on sellainen vaikutus, että älykkyystestillä havaitaan muutos. Tarkemmat tutkimukset voivat sitten paljastaa jopa ne tekijät, joilla on todella vaikutusta. Ja silloin aivojen kehitykseen voidaan vaikuttaa vaikuttamalla noihin tekijöihin. Kaukana utopiassa siintää lääke, joka tekisi ihmisistä huippuviisaita. Siihen asti meidän on kuitenkin tyydyttävä siihen kahteen pisteeseen.

Tarkistukset:
– otoskoko 7000, OK
– julkaistu tieteellisessä lehdessä European Journal of Epidemiology, josta saatavana impacfaktor, OK
– Lisa Smithers smithersarvostettu tutkija arvostetussa yliopistossa, OK
Smithers LG, Golley RK, Mittinty MN, Brazionis L, Northstone K, Emmett P, Lynch JW. (Accepted subject to minor revisions) Dietary patterns at 6, 15 and 24 months of age are associated with IQ at 8 years of age. Eur J Epidemiol. 27(7); 525-535 [Journal Impact Factor (JIF) =4.535].
– muita samansuuntaisia tutkimuksia, kyllä
(Are dietary patterns in childhood associated with IQ at 8 years of age? A population-based cohort study.
Northstone K, Joinson C, Emmett P, Ness A, Paus T.
J Epidemiol Community Health. 2012 Jul;66(7):624-8. Epub 2011 Feb 7.), OK

Iltalehti uutisoi myös, että uuden tutkimuksen mukaan alatietä syntyneille vauvoille saattaa kehittyä korkeampi älykkyysosamäärä kuin keisarileikkauksen avulla maailimmaan tulleilla. Tutkimus on tehty hiirillä, joten se siitä. Tälaisia uutisia julkaistaan vain siksi, että naistoimittajalla on salainen missio keisarileikkauksia vastaan.

einstein

Valkee Oy korvavalon kauppiaat valmistautuvat uuteen jymäytykseen


Valkeen korvavaloa markkinoidaan roskatieteen keinoin. Yhtiö on erikoistunut tuottamaan materiaalia medialle osana markkinointikoneistoaan. Ylen Mot ohjelma keväällä 2012 kiinnitti huomiota siihen, miten kritiikittömästi toimittajat tukevat Valkeen markkinoitia.

Valkee on ostanut yhden huoneen Helsingissä pidettävästä tieteellisestä kokouksesta Scandinavian Physiological Society Annual Meeting. Tähän huoneeseen kokoontuvat Valkeen 4 tutkijaa Seppo Saarela, Markku Timonen, Vesa Kiviniemi ja Mikko Tulppo esitelmöimään toisilleen korvavalolaitteeseen liittyviä tutkimuksiaan lauantaina 25.8. klo 8-10. Tästä bordellista syntyy lehdistötiedotteita, joiden loppuun laitetaan, että tutkimustulokset julkaistiin arvostetussa tieteellisessä seminaarissa. Varmaan jätetään kertomatta, että Valkee Oy on tuon seminaarin sponsori. Kynnystä päästä mukaan on madallettu rahalla.

Tieteellisessä kokouksessa julkaistu materiaali ei ole vertaisarvioitua, kuten tiedelehdessä julkaistu materiaali. Valkeella onkin ollut suuria vaikeuksia saada tutkimuksiaan julkaistuksi kelvollisissa tiedelehdessä, enkä ihmettele. Tutkimukset eivät kestä normaalia tieteellistä tarkastelua.

Ohjelma:
Markku Timonen Effect of transcranial bright light treatment on SAD
Seppo Saarela Expression of opsin-proteins in human and mice brain
Vesa Kiviniemi Functional connectivity alterations in seasonal affective disorder overlap with extra-visual light therapy effects
Mikko Tulppo Effects of bright light treatment on psychomotor speed in top level athletes: randomized, double-blind, placebo controlled study

Tuo viimeinen esitelmä on varmaan se ”Kärppätutkimus”. Tuossa tutkimuksessahan Kärppäpelaajat tunkivat tehottomat LEDit korviinsa. Sitten reaktionopeutta tutkitiin alkeellisella tietokonepelillä. Me kaikki tiedämme että valo vaikuttaa ihmiskehoon mm. ruskettamalla. Valon vaikutukset ovat siis varsin tehottomia lääkkeisiin verrattuna. Siksi on järjenvastaista että korviin tungetut lamput vaikuttaisivat reaktionopeuteen. Tätä maalaisjärjellä ajateltua peruslähtökohtaa ei pidä unohtaa. Miksi Valkee uskaltaa lähteä väittämään näin uskomatonta? Ehkä se johtuu siitä, että koska korvavalon vaikutus kaamosmasennukseen meni lehdistössä läpi kritiikittä, niin uskotaan että samalla kaavalla läpi menee mitä vain.

Koska tehoton korvavalo ei voi aiheuttaa reaktionopeuden kasvua, täytyy tutkimuksen olla mätä. Koska tutkimus on kuitenkin päätetty tehdä nimenomaan, jotta laitetta saataisiin myytyä uudelle asiaskaskunnalle -urheilijoille-, on etukäteen ollut pakko varmistua, että tulokset ovat oikeita. Tämä voidaan tehdä käyttämällä aikaisemminkin hyväksi havaittua plasebotemppua. Tutkimuksen tuloksiin ei siis kannatta kiinnittää mitään huomiota, sillä niiden on pakko olla vääriä. On kiinnitettävä huomiota siihen miten tutkimus käytännössä toteutettiin.

Tutkimuksen väitetään olevan satunnaistettu, plasebokontrolloitu kaksoissokkokoe. Jotta tutkimuksessa saataisiin vääriä tuloksia, täytyy esimerkiksi sokkoutus olla tehty väärin. Tutkimukseen osallistuva ei saa missään tapauksessa saada tietää kuuluvansa lumeryhmään. Jos tutkittava saa tietää kuuluvansa lumeryhmään, niin plaseboilmiön kautta hänen reaktionopeutensa heikkenee. Oikeiden kirkasvalolamppujen kohdalla kaksoissokkokokeen järjestäminen on haastteellista, mutta se on pystytty tekemään. Halutessaan myös Valkee olisi voinut tehdä koejärjestelyistä sellaisen, että koehenkilö ei tiedä kuuluvansa lumeryhmään. Mutta miksi nähdä vaivaa? Netissä olevien käyttäjäkokemusten mukaan ledvalot lämpenevät. Valkeen on siis pitänyt tehdä sellainen lumelaite, jossa korvanapit lämpenevät, mutta eivät valaise. Ellei lumelaitetta ole tehty, tutkimus on mitätön. Palataan asiaan syyskuussa, kun tiedotteita alkaa tulla.

Näin syntyy klassinen roskatiedeuutinen – valehtelu terveysriski?


Valehtelija

Roskatieteen luottevampia lähteitä ovat epidemiologiset tutkimukset, tulosten esittely tieteellisessä konferenssissa, pieni otoskoko, tutkimusaiheena vaikeasti mitattava suure kuten mielenterveys tai – valehtelu.

Stt teki uutisen siitä, että ”valkoiset valheet” aiheuttivat niin psyykkisiä kuin fyysisiä oireita. Uutisen julkaisvat monet mediat kuten Helsingin Sanomat Ilta-Samomat Iltalehti MTV3 Daily Mail Aamulehti

Media ei tarkistanut, kuinka luotettavasta tutkimuksesta oli kyse.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä konferensissa American Psychological Association’s 120th Annual Convention Orlandossa 4.8.2012 Tutkimusta ei siis ole vartaisarvioitu eikä sitä ole julkaistu kehnoimmassakaan tieteellisessä lehdessä.

Tutkimukseen osallistui vain 110 ihmistä, joista 66 % oli opiskelijoita. Epidemiologissa tutkimuksissa pitää olla otoskoko tuhansia – epämääräisempiä mittauksia tehtäessä useampi tuhat – ennen kuin on toivoa mistään oikeista tuloksista. Pieniä esitutkimuksia tehdään, jotta selviäsi kannattaako kalliimpaa isoa tutkimusta edes tehdä. Niistä pienistä ei ole aihetta uutisiin, mutta suurin osa uutista kuitenkin tehdään pienistä tutkimuksista. Korkea opiskelijoiden osuus viittaa siihen, että tutkimus on tehty opintoihin jollain tavoin liittyen.

Miten mitata valehtelua? Miten mitata henkilön valehtelun pienenemistä? Jos henkilö tiedostaen vähentää valehtelua, muuttaako hän käytöstään jotenkin muutenkin? Puolelle tutkittavista annettiin ohjeeksi olla päästelemättä suuria ja pieniä valheita. Valheiden määrää tutkittiin valheenpaljastuskoneella kerran viikossa. Kun otoksessa on mukana paljon kujeilevia opiskelijoita on voinut käydä myös niin, että ovat yrittäneet jymäyttää valheenpaljastukokeessa. Kaikkea tällaisia seikkoja käydään läpi vertaisarvioinnissa. Nyt emme tiedä, onko tutkimus luotettavasti tehty.

Tutkimustulokset olivat seuraavan tyylisiä: Kun osallistujat kertoivat kolme valkoista valhetta vähemmän, he kokivat neljä psyykkistä oiretta vähemmän viikossa, kuten jännityneisyyttä ja alakuloisuutta. Jännityneisyyden ja alakuloisuuden mittaaminen niin, että plasebo ei vaikuta asiaan merkittävästi, on varsin vaikeaa. Ongelmaa voidaan vähentää suurella otoskoolla. Myös kurkkukipu ja päänsärky vähenivät. Elämän paraneminen liittyy siis varsin vaatimattomalle alueelle. Ovatko nyt sitten otsikot kuten: ”Rehelliset valehtelevia terveempiä”, ”Vältä valehtelua – jos välität terveydestäsi”, ” valheiden verkkoon kietoutuminen on vaaraksi terveydelle”, todellakin sitä totuutta, mitä toimittajien tulisi välittää lukijoille?

Epidemiologissa tutkimuksissa saadaan yhteys kahden tutkivattavan asian välille. Tulee siis sanoa, että valehtelulla ja paremmalla terveydellä on yhteys toisiinsa. Epidemiologinen tutkimus ei osoita, että valehtelun vähentäminen parantaisi terveyttä.

Helsingin Sanomien jutussa tehdään taas ”tilastollisesti merkitsevä – merkittävä” virhe. Ne, jotka vähensivät valehtelua olivat ihan pikkiriikkisen terveempiä – tilastollisesti merkitsevästi eli 95 % todennäköisyydellä pikkuriikkinen terveyden paraneminen ei johtunut puhtaasta arpanopan heittämisestä eli sattumasta. Terveys ei siis parantunut merkittävästi, vaan ihan pikkiriikkisen, mutta sattuma ei selitä tätä vähäistä, ihmiselämälle merkityksetöntä parantumista.

Aamulehden ansioksi on sanottava, että lehti paljastaa lukioijoille otoskoon ja opiskelijoiden suuren osuuden tutkimusryhmässä.

Hyvä Ilta-Lehti, kuuma teltta ei poista masennusoireita


Päivän (6.8.) roskatiedepalkinto menee Ilta-Lehdelle. Lehti kertoo uskottavasti masennuksen hoitoon käytettävästä teltasta. Uutinen on typistetty versio Daily Mail lehden jutusta.

Masennuksesta kärsivä henkilö laitetaan telttaan siten, että vain pää jää ulkopuolelle. Teltassa olijan ruumiinlämpö nousee hieman ja tämä saa aikaan muka aivoissa olevien aineiden erityksen.

Kun ensin luodaan testaamaton teoria, sitten teoriaan sopiva laite ja lopuksi ruvetaan kokeilemaan, mahtaako laite toimia, kyse on todennäköisesti kusetuksesta. Tarkoitus on ruveta myymään telttaa ja viedä hölmöjen rahat.

Oikeilla tiedemiehillä ei ole mitään syytä esitellä hatusta vetäistyä teoriaa juorulehdille. He kirjoittavat asiat tieteellisiin lehtiin, joissa teoriaa arvioivat alan asiantuntijat.

Teltan toimivuudesta ei ole mitään näyttöä. Teltassa on maannut koehenkilöitä, mutta mitään tutkimusta ei ole meneillään. Huijarit kertovat aikovansa tehdä plasebokontrolloidun kokeen naurettavan pienellä 30 hengeen ryhmällä. Koe järjestelyt ovat jo valmiiksi virheelliset, sillä lumeryhmä ei saa telttaansa lämpöä ja huomaa kuuluvansa lumeryhmään.

Satunnaistettu plasebokontrolloitu kaksoissokkokoe osoittaa, onko teltalla lumevaikutusta suurempaa tehoa. Ennen sitä ei kannattaisi antaa lehdestä markkinointiapua käärmeenöljykauppiaille.

 

Jos haluat saada tietää, miten telttailussa kävi, tarkista asia tästä kesällä 2013

Ilta-Sanomat: koulurauha järkkyy, mutta emme löytäneet todisteita


opettaja

Ilta-Sanomat teki onnettoman sähköpostikyselyn OAJ:n luottamusmiehille. Tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mikä tarkoittaa sitä, että tuloksista ei voi tehdä koko luottamusmieskuntaa koskevia päätelmiä. Mutta viis siitä. Ilta-Sanomat se kehtaa viedä päätelmänsä vielä pitemmälle: koskemaan koko koululaitosta ja kaikkia opettajia! Jos koulurauha todellakin olisi järkkymässä, niin varmasti vastausprosentti olisi ollut suurempi. Tällaiseen kyselyyn, jonka kysymykset ovat ammattitaidottomasti laadittu, ei saada vastauksia niiltä, joiden mielestä kaikki on hyvin. Tämä roskatiedetutkimus ennemminkin viittaa siihen, että koulussa yleisesti ei ole kurinpito-ongelmaa.

Outoa tapauksessa on myös se, juttu on laitettu viikonloppunumeron 1. jutuksi. Siis erittäin ammattitaitoinen johto päättää epäonnistuneesta kyselystä huolimatta laittaa jutun kärkeen. Pidetäänkö meitä aivan tyhmänä?

Kovin hyvää kuvaa ei jää myöskään opettajista, jotka vaativat oikeutta tarkistaa lasten laukut. Kun tässä yhteiskunnassa edes turvallisuusalan ammattilaiset eivät saa tarkistaa kenenkään laukkua, niin miten epäpätevä opettaja saisi tonkia puolustuskyvyttömän lapsen yksityisyyttä?

Nettijutussa jolla yritetään houkutella tyhmiä ostamaan lehteä, mennään todella yli. Lukija saa sellaisen kuvan, että todellakin tilastollisesti pätevästi 70 % opettajista pitää kurinpitomahdollisuuksiaan liian heikkoina. Oikeasti opettajilta ei kysytty mitään, vaan kysely tehtiin luottamushenkilöille, jotka eivät edusta keskimääräistä opettajaa, vaan ovat hyvin poikkeava joukko opettajakunnasta. Vastausprosentti jäi niin pieneksi, että hävettää. Ilta-Sanomat hämää lukijoitaan myös luulemaan, että tutkimus olisi oikeaoppisesti tehty, toteamalla, että kysely tehtiin opettajille eri puolilla Suomea. Lehti jättää kertomatta, että saadut vastaukset ovat maantieellisesti pahasti vinoutuneet.

Lehden kusetus upposi yhtä hyvin kuin Vetteenperän enkelihömppä: lähes 40 000 vastaajaa vaati opettajille enemmän valtaa kurinpitoon jutun yhteydessä olevassa nettikyselyssä. Ilmeisesti äidit haluavat, että opettajat lyövät karttakepillä lapsia sormille, vetävät korvasta nurkkaan häpeämään ja jättävät niskuroijat ilman ruokaa.