Näin syntyy klassinen roskatiedeuutinen – valehtelu terveysriski?


Valehtelija

Roskatieteen luottevampia lähteitä ovat epidemiologiset tutkimukset, tulosten esittely tieteellisessä konferenssissa, pieni otoskoko, tutkimusaiheena vaikeasti mitattava suure kuten mielenterveys tai – valehtelu.

Stt teki uutisen siitä, että ”valkoiset valheet” aiheuttivat niin psyykkisiä kuin fyysisiä oireita. Uutisen julkaisvat monet mediat kuten Helsingin Sanomat Ilta-Samomat Iltalehti MTV3 Daily Mail Aamulehti

Media ei tarkistanut, kuinka luotettavasta tutkimuksesta oli kyse.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä konferensissa American Psychological Association’s 120th Annual Convention Orlandossa 4.8.2012 Tutkimusta ei siis ole vartaisarvioitu eikä sitä ole julkaistu kehnoimmassakaan tieteellisessä lehdessä.

Tutkimukseen osallistui vain 110 ihmistä, joista 66 % oli opiskelijoita. Epidemiologissa tutkimuksissa pitää olla otoskoko tuhansia – epämääräisempiä mittauksia tehtäessä useampi tuhat – ennen kuin on toivoa mistään oikeista tuloksista. Pieniä esitutkimuksia tehdään, jotta selviäsi kannattaako kalliimpaa isoa tutkimusta edes tehdä. Niistä pienistä ei ole aihetta uutisiin, mutta suurin osa uutista kuitenkin tehdään pienistä tutkimuksista. Korkea opiskelijoiden osuus viittaa siihen, että tutkimus on tehty opintoihin jollain tavoin liittyen.

Miten mitata valehtelua? Miten mitata henkilön valehtelun pienenemistä? Jos henkilö tiedostaen vähentää valehtelua, muuttaako hän käytöstään jotenkin muutenkin? Puolelle tutkittavista annettiin ohjeeksi olla päästelemättä suuria ja pieniä valheita. Valheiden määrää tutkittiin valheenpaljastuskoneella kerran viikossa. Kun otoksessa on mukana paljon kujeilevia opiskelijoita on voinut käydä myös niin, että ovat yrittäneet jymäyttää valheenpaljastukokeessa. Kaikkea tällaisia seikkoja käydään läpi vertaisarvioinnissa. Nyt emme tiedä, onko tutkimus luotettavasti tehty.

Tutkimustulokset olivat seuraavan tyylisiä: Kun osallistujat kertoivat kolme valkoista valhetta vähemmän, he kokivat neljä psyykkistä oiretta vähemmän viikossa, kuten jännityneisyyttä ja alakuloisuutta. Jännityneisyyden ja alakuloisuuden mittaaminen niin, että plasebo ei vaikuta asiaan merkittävästi, on varsin vaikeaa. Ongelmaa voidaan vähentää suurella otoskoolla. Myös kurkkukipu ja päänsärky vähenivät. Elämän paraneminen liittyy siis varsin vaatimattomalle alueelle. Ovatko nyt sitten otsikot kuten: ”Rehelliset valehtelevia terveempiä”, ”Vältä valehtelua – jos välität terveydestäsi”, ” valheiden verkkoon kietoutuminen on vaaraksi terveydelle”, todellakin sitä totuutta, mitä toimittajien tulisi välittää lukijoille?

Epidemiologissa tutkimuksissa saadaan yhteys kahden tutkivattavan asian välille. Tulee siis sanoa, että valehtelulla ja paremmalla terveydellä on yhteys toisiinsa. Epidemiologinen tutkimus ei osoita, että valehtelun vähentäminen parantaisi terveyttä.

Helsingin Sanomien jutussa tehdään taas ”tilastollisesti merkitsevä – merkittävä” virhe. Ne, jotka vähensivät valehtelua olivat ihan pikkiriikkisen terveempiä – tilastollisesti merkitsevästi eli 95 % todennäköisyydellä pikkuriikkinen terveyden paraneminen ei johtunut puhtaasta arpanopan heittämisestä eli sattumasta. Terveys ei siis parantunut merkittävästi, vaan ihan pikkiriikkisen, mutta sattuma ei selitä tätä vähäistä, ihmiselämälle merkityksetöntä parantumista.

Aamulehden ansioksi on sanottava, että lehti paljastaa lukioijoille otoskoon ja opiskelijoiden suuren osuuden tutkimusryhmässä.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s