Valkee korvavalo – arvostelun ulkopuolella?


Valkee korvavalo on suomalainen keksintö, sitä rahoittaa suomalaiset, se saa veronmaksajien Tekes-rahaa, sitä tutkivat suomalaiset, Oulun yliopisto on mukana, suomalaiset tienaavat rahaa keksinnöllä, siksi hanketta ei saa arvostella julkisesti. Laitteen toiminnan tieteellinen näyttö perustuu kuitenkin vain roskatieteeseen.

valkee
”Valkee tuo valon lyhyintä tietä suoraan aivoihin. Siksi se ennalta ehkäisee ja poistaa kaamosmasennusta ja pimeän ajan oireita.”

Kun tutkitaan korvavalon tehoa kaamosmasennuksen hoidossa ensimmäisenä mieleen tulee, miten tutkimuksessa erotetaan laitteen teho lumevaikutuksesta eli plasebosta. Jos tutkitaan esimerkiksi laihdutusvalmisteen tehoa siten, että laihdutusvalmistetta syötetään kaikille koehenkilöille, niin silloin ei selviä, mikä osuus on lumevaikutusta, mikä osuus itse tuotteesta. Jotta tutkittava valmiste saisi Suomessa myyntiluvan, sen on pystyttävä helpottamaan sairauden oireita lumelääkettä paremmin vähintään kahdessa kaksoissokkotutkimuksessa. Kaksoissokkotutkimuksen avulla pyritään sulkemaan lumevaikutus pois arvioitaessa tutkittavan lääkkeen todellista tehoa. Lain mukaan kokeeseen osallistuville on kerrottava, että osa tutkimukseen osallistuvista saa pelkkää lumelääkettä, mutta ei sitä, kumpaan ryhmään he kuuluvat. Yleensä noin 30–40 prosenttia lumeryhmän potilaista ilmoittaa oireidensa lievittyneen ainakin jonkin verran lääkekokeilun aikana. Lumevaikutus on suurimmillaan silloin, kun potilaat luulevat nauttivansa oikeaa lääkettä plasebon sijaan. Lumehoidon vaikutus saattaa perustua esimerkiksi lääketutkimukseen liittyviin säännöllisiin lääkäritapaamisiin, joita voidaan pitää eräänlaisena sosiaalisena tukena. Kun lumevaikutusta on ruvettu tutkimaan tieteellisesti, on paljastunut, että lumelääkettä saaneiden potilaiden voinnissa ei usein ole mitään eroa verrattuna potilasryhmiin, jotka eivät ole saaneet lumelääkettä tai muutakaan hoidoksi tulkittavaa. Osa lumelääkettä nauttineiden potilaiden oirekuvaston muutoksista selittyy siten spontaanilla paranemisella tai sillä, että moniin sairauksiin kuuluu parempien ja huonompien jaksojen luontaista vuorottelua.

Valkee kertoo roskatiedetutkimuksesta, jossa vuoden 2009 tammi-helmikuussa tehdyssä kliinisessä kokeessa 92.3% kokeeseen osallistuneista koki kaikkien kaamosoireidensa poistuvan viimeistään neljän viikon kuluessa. Tutkimus on julkaistu medical-hypotheses -lehdessä. Valkee väittää, että kyseessä on vertaisarvioitu lääketieteellinen lehti. Vertaisarviointi (engl. peer review) eli referee-käytäntö on tieteellisen julkaisemisen tapa, jossa lehteen tai julkaisuun lähetetyt artikkelit arvioi sekä julkaisusarjan toimitus että sen valitsemat ulkopuoliset asiantuntijat. Lehti itse kertoo itsestään, että se julkaisee hypoteesejä, joiden kokeellinen näyttö on vielä vähäistä. Lehti on avoin radikaaleille teorioille, jotka tavanomaiset lehdet hylkäävät. Lehden aineistoa on mm.
Siemensyöksy nenän tukkoisuuden hoitona miehillä on hankalaa, epäluotettavaa ja mahdollisesti vaarallista
Lisää tämän lehden tasosta on kerrottu englanninkielisessä wikipediassa

Tutkimukseen etsittiin koehenkilöitä lehti-ilmoituksin, jolloin tutkimusjoukkoon valikoitui korvavalohoitoon myönteisesti suhtautuvia henkilöitä. Markku Timonen, Valkee oy:n osakkeenomistaja, osallistui sopivien koehenkilöiden valintaan, 9 naista ja 4 miestä. Otoskoko oli niin pieni, ettei sen perusteella pystytä erottamaan tulosta lumevaikutuksesta. Suomalainen wikipedia kertoo kaamosmasennuksesta, että oireet alkavat helpottaa helmikuussa. Tutkimus tehtiin neljän viikon aikana 14 tammikuuta 2009– 03 helmikuuta 2009. Tuona aikana luonnonvalo lisääntyi koko ajan. Tutkimusajankohta oli valittu niin, että se suosi plaseboefektiä. Tutkimukseen osallistuneet kävivät ODL:ssä (nyk. Terveystalo) saamassa valohoitoa korviinsa 5 päivänä viikossa. Kun kaamosmasentunut yhtäkkiä saa vaivaansa näin suuren huomion terveydenhuollon ammattilaiselta, sen tiedetään vaikuttavan tutkimustuloksiin kaamosmasennusta vähentävästi. Psykologinen HAMD-17 testi tehtiin joka viikko, jolloin testi tuli tutkimuksen loppua kohti hyvin tutuksi ja koehenkilöt tiesivät, millaisia vastauksia heiltä toivotaan. Tutkimuksessa ei käytetty normaalia tapaa diagnostisoida kaamosmasennusta, vaan tutkimuksen tavoitteisiin paremmin sopivaa tapaa. Tutkimus oli Valkee Oy:n rahoittama, myös ODL rahoitti tutkimusta. Markku Timonen on vähemmistöosakas Valkee Oy:ssä. Juuso Nissilä on Valkee Oy:n osakkeenomistaja ja CSO ja korvavalolaitteen kehittäjä. Heidi Jurvelin on tutkimuskorrdinaattori Valkee Oy:ssä. Antti Aunio Valkee Oy:n osakkeenomistaja ja CTO. Pirkko Räsäsen palkan maksoi Astra Zeneca. Timo Takala on Valkee Oy:n osakkeen omistaja. Anu Liettu teki psykologiset testit ja Jari Jokelainen tilastoanalyysin.

Mielestäni plasebon jättäminen pois koejärjestelyistä on tarkoitushakuista. Jos joku tekisi tällaisilla järjestelyillä gradun, se hylättäisiin. Mutta ehkä placeboa ei jätettykkään pois tutkimuksesta, vaan vain tuloksista. ClinicalTrials rekisteriin on 10.10.2009 tämä koe ilmoitettu ja tuossa ilmoituksessa sanotaan, että tutkimus on palcebokontrolloitu.

Valkeen sivuilla on myös pitkä lista viittauksia tieteelliisiin artikkeleihin. Nämä tutkimukset eivät liity mitenkään itse korvavalolaitteeseen. Referenssit 1-6 käsittelevät muuta valoterapiaa kuin korvakäytävän valaisemista. Referenssit 7-9 ovat postereita eivät vertaisarvioituja julkaisuja lehdissä. Referenssit 11-18 käsittelevät ahdistuneiduuden ( ei kaamosmasennuksen) kemiallisia hoitoja (ei valohoitoja). Artikkeli 9 on fMRI skannauksen analyysimenetelmistä.

Yleisradion MOT ohjelma teki jutun Valkeesta. Valkee on saanut runsaasti ilmaista mainostilaa lehdistä, mikä on yksi erittäin tärkeä avaintekijä yrityksen menestyksessä. Ohjelman jälkeen ohjelman väitteet kumottiin Kalevassa

Sanomalehti Kalevakin julkaisi tiedotteen, jonka mukaan Oulun yliopiston tutkimusryhmä löysi ja paikallisti ensimmäisenä maailmassa aivojen valovasteelliset proteiinit. Paha vaan, ettei tutkimusta ole julkaistu missään vertaisarvioidussa lehdessä. Olisi nimittäin mukava tietää, kuinka suuria määriä proteiinia löytyi, virhelähteet ja miksi proteiinia ei löytynyt aivojen hermosoluista. On vielä pitkä matka siihen, että voitaisiin osoittaa, että koko aivo on valoherkkää ja tämä valoherkkyys olisi hyödyllistä kaamosmasennuksen hoidossa.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s