Iltalehti huijasi lukijoita ostamaan lehden väittämällä, että karppaus aiheuttaakin diabetesta.


Ilta-lehti kehtasi taikoa Helsingin yliopistossa julkaistusta väitöskirjasta otsikon:
Karppaus aiheuttaakin diabetesta

Helsigin Yliopiston tiedotteessa on asia ilmaistu niin kuin asiaa tutkittiin:
Ruokavalion glykeemisellä indeksillä ei ole yhteyttä diabeteksen kehittymiseen

Hävyttömästi Ilta-lehti kehoittaa ostamaan paperilehden. Lehden ostettuaan lukija saattaa oivaltaa, että otsikko ei lainkaan pidä paikkaansa. Haluan rahani takaisin, Ilta-lehti.

Ensinnäkin tutkimusaineistona oli 25 943 keski-ikäistä tupakoivaa suomalaismiestä. Otos tuskin edustaa karppaajia. Eikä tutkimuksessa edes tutkittu karppausta. Minna Similä tutki, onko ruokavalion glykeemisellä indeksillä, glykeemisellä kuormalla ja hiilihydraattien saannilla yhteyttä tyypin 2 diabeteksen puhkeamiseen.On nimittäin esitetty, että ne ravinnon hiilihydraatit, jotka suurentavat aterian jälkeen veren sokeripitoisuutta nopeasti ja voimakkaasti (ns. huonot hiilihydraatiti), lisäisivät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Toisekseen tutkimus oli epidemiologinen. Epidemiologissa tutkimuksessa saadaan selville vain se, onko jollain tekijällä A riippuvuus sairauteen B. Tutkimus ei koskaan osoita, että tekijä A aiheuttaa saurauden B, niin kuin Ilta-lehti on asian vääristellyt.

Kolmanneksi tutkimus taisi mennä vähän pieleen, kuten tutkijakin myöntää: ”Vaikka kahden ruokavalion keskimääräinen GI ja GL olisivat samat, ne voivat muodostua hyvin erilaisten ruokien yhdistelmistä ja siten heijastaa ruokavalion muitakin ominaisuuksia kuin hiilihydraattien laatua. Tämä heikentää epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksia havaita ruokavalion glykeemisten vaikutusten ja tautiriskin välisiä yhteyksiä”, Similä toteaa. Ruokatottumuksia on kysytty tutkittavilta kerran, 24 vuotta sitten 1988. Tutkittavien seuranta on loppunut 15 vuotta sitten, vuonna 1997. Sama valkoinen vehnäleipä nosti yhden ihmisen verensokeria paljon enemmän kuin toisen. Kun yhden GI oli 42, toisen oli peräti 103. Miten siis ylipäätään voitiin päätellä syödystä hiilihydraatista GI? Epidemiologississa tutkimussa on aina sekoittavia tekijöijä, joita yritetään poistaa aineistosta. Tutkija kertoo, ettei kaikkia jäljellejääneitä ja mittaamattomia sekoittavia tekijöitä voitu sulkea pois, vyötärölihavuutta ja sukurasitetta ei huomioitu.

Roskatiedettä, Ilta-lehti!

Myös arvostettu Helsingin Sanomat ja jopa Päivi Repo syyllistyvät roskatieteen tuottamiseen.
Karppaus altistaa diabetekselle

Tärkeintä ei ole enää totuus edes lehdissä. Miksi näitä lehtiä tilataan, jos netistä löytyy luotettavampaa tietoa?

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s