Valkee korvavalo: Sveitsin yliopiston tutkimus paljastaa, että korvakäytävän valaiseminen on tehotonta

Blue Light

(Photo credit: laverrue)

Valkee Oy väittää, että heidän korvavalonsa tehoaa kaamosmasennukseen ja antaa energiaa. Laitteen teho voidaan osoittaa tutkimuksella, jossa on mukana plasebokontrolli lumevaikutuksen eliminoimiseksi. Valkee on tehnyt yhden tutkimuksen, jossa oli mukana plasebokontrolli. Koska tulosten mukaan plasebo oli tehokkaampi kuin korvavalolaite, Valkee Oy poisti tuloksista plasebon. Tästä syystä tuloksia ei ole pystytty julkaisemaan vertaisarvioidussa tiedelehdessä.

Oli tietysti vain ajan kysymys, milloin oikeat tutkijat tarttuvat aiheeseen. Nyt Sveitsin yliopiston tutkijat ovat tehneet tutkimuksen ”Korvavalo ei akuutisti vaikuta ihmisen vuorokausirytmin fysiologiaan, valppauteen eikä psykomotooriseen suorituskykyyn”.

Tutkimuksessa kirkasvalolla valaistiin korvakäytävää 12 minuutin ajan. 12 minuuttia on se aika, jota Valkee suosittelee laitteensa päivittäiseksi käyttöajaksi. Kontrollina käytettiin laitetta, jossa Led-valot olivat kokonaan pimeänä ja perinteistä kirkasvalolaitetta, jolla koehenkilöt saivat valoa normaalisti silmien kautta. Koehenkilöiltä otettiin sylkinäyte melatoniinin määrittämiseksi ja he tekivät 10 minuutin visuaalisen psykomotoorisen valppaustestin ennen ja jälkeen jokaisen valoaltistuksen. Silmänkautta annettu kirkasvalo heikensi melatoniini nousua, mutta korvan kautta annettu kirkasvalo ja lumevalo eivät aiheuttaneet muutoksia. Subjektiivinen väsymysaste väheni heti lyhyen altistuksen jälkeen vain silmän kautta annetulla kirkasvalolla. Kolmella eri valomenetelmällä ei saatu eroja keskimääräisessä reaktioajoissa ja virheiden määrissä. Tutkijat päättelivät, että korvavalo ei vaikuta melatoniinin eritykseen, ei vähennä subjektiivista (itsekoettua) väsymystä, eikä paranna suorituskykyä ja ei siksi vaikuta ihmisen vuorokausirytmiin.

Tutkimus julkaistaan arvostetussa englatilaisessa Chronobiology international lehdessä -sähköinen varsio on saatavana jo nyt. Lehti on International Society for Chronobiologyn virallinen lehti ja keskittyy biologiseen kelloon ja vuorokausirytmiin. Lehden 2012 Impact Factor: 4.350 on erinomainen.

About these ads

33 vastausta artikkeliin ”Valkee korvavalo: Sveitsin yliopiston tutkimus paljastaa, että korvakäytävän valaiseminen on tehotonta

  1. Tämähän on loistavaa! Nyt vain Valkeelta odotellaan oikean tieteellisen debatin mukaista paperia, jossa osoitetaan (ei siis vain argumentoida) että mittausmenetelmä on virheellinen.

    Ai ei ole semmoista? No…

  2. 2kpl ledidiodia with patteri = 150euroa – suck my balls = profit

  3. Nämä Valkeen laitteet olivat Helsinki-Vantaan lentokentällä alennuksessa jotain nyt vain 129 eur/kpl (norm 189 eur/kpl). Meinasin mennä sanomaan myyjille, että ottakaa nyt ihmeessä pois, että ette häpäise itseänne. Myydään, vaikka ei mitään näyttöä…

    Markkinoinnin mahti on mahtava.

    t. EMa

  4. Valkeen tutkimusryhmä esitti noin vuosi sitten, 7.11.2012 Barcelonassa IFMAD-konferenssissa omana tutkimushavaintonaan, että korvavalon vaikutusmekanismi ei liity melatoniinitasoon eikä ole riippuvainen melatoniinisupressiosta. Sveitsiläisryhmä on tullut kanssamme tutkimuksessaan aivan samaan tulokseen. Johtopäätös, ettei korvavalolla siksi olisi vaikutusta osuu kuitenkin täysin pieleen, eikä sitä ole tuossa lainaamassasi tutkimuksessa edes tutkittu. Korvavalon vaikutusmekanismi on muiden monoamiinien kautta, joihin mekin viittasimme jo vuosi sitten.

  5. Kaikki valonlähteet synnyttävät myös lämpöä mutta led-valot tosin vain hyvin niukasti. Olettaisin, että Valkeen korvavalo synnyttää korvakäytävässä myös hienoisen lämmöntunteen (joko johtumisena tai säteilynä), jota ”pimeä” kontrollivalo ei tee. Tästä syystä Valkeen korvavalo voi synnyttää koehenkilössä positiivisen aistimuksen, joka aiheutuu pelkästään lämmöntunteesta eikä niinkään valon vaikutuksesta aivoihin. Tämän vuoksi Valkeen laite saattaa antaa ”väärän” myönteisen tuloksen verrattaessa sitä kontrollilaitteeseen.

  6. Kysymys Pekka Somertolle: Jos korvavalo vaikuttaa ihmiseen jonkin muun mekanismin kuin melatoniinitason muutoksen kautta, miksi sitten testiryhmällä ei tapahtunut parannusta psykomotorisessa valppaustestissä tai subjektiivisessa uneliaisuudessa?

  7. Kaipa se on perusteltua leimata asiat roskatieteeksi, ellei ole tieteellistä näyttöä toimivuudesta. Kun halutaan tieteellinen näyttö lääketieteen alueeseen kuuluvassa asiassa, vaaditaan todella paljon. Se mitä minä olen Valkeen testeistä nähnyt, on kyllä aika vaikuttavaa, vaikka matkaa lääketieteelliseen näyttöön kaiketi vielä on. Oma käytännön kokemukseni on aika raju, piristyminen oli radikaalia, käytön ja ei käytön välillä oli suuri ja joka kerta toistuva ero. Minulle on samantekevää, mikä on vaikutusmekanismi.

  8. Valkeen tieteellisen toiminnan ydin on se, että tutkimukset julkaistaan seminaarissa eikä tiedelehdessä. Tiedelehdessä esilukijat varmistavat, että plasebo on oikein tehty. Silloin lukijan ei tarvitse murehtia tällaisia asioita, vaan voi luottaa lehteen ja keskittyä itse asiaan. Esim. niin sanottu Kärppä-kokeen vika on siinä, että kukaan ei valvonut, käyttivätkö pelaajat korvavaloa kotona vai eivätkö käyttäneet. Vika on niin iso, ettei yksikään tiedelehti julkaise sellaista tutkimusta. Valkeen tuntien nyt kiinnittää huomiota siihen, että tulosta ei kerrota. Kerottaan vain että tulos on tilastollisesti merkitsevä (ei-merkittävä) eli ei johdu sattumasta. Ja tätä virhettä merkitsevä- merkittävä vain koko jan korostetaan. Emme tiedä, kuinka mitätön ero on löytynyt. Emme tiedä onko koe tehty oikein, ennen kuin se on julkaistu tiedelehdessä. Joka tapauksessa Sveitsin esimerkki kertoo siitä, että yliopistoilla on kiinnostusta varmistaa, pitävätkö väitteet laitteesta paikkansa vai ei. Odotellaan vain vielä parivuotta. Positiivista tässä nyt on se, että edes yritetään tehdä kaksoissokkokoe + plasebo = peruskamaaa jota ei ole aikaisemmin (viiteen vuoteen) tehty. Lisäksi on alkanut tuntua siltä, että professori Takalan ei kannata munata itseään enempää näissä Valkee asioissa, koska hänen tiedemiesuskottavuutensa ei enää kestäisi sitä, joten ihan kuraa ei ole tulossa. Mutta mikä tutkimustulos oikein oli. Sitä emme vielä tiedä.

  9. Rex – osittainen vastaus kysymykseesi löytyy Melanie Rügerin tuoreesta blogikirjoituksesta: http://blog.valkee.com/2013/11/melatoniini-ei-ole-ainoa-mekanismi-joka-tuo-valon-vaikutukset-esiin/
    Lisäksi, kun luet sveitsiläistutkimuksen läpi, huomaat että siinä ei saatu aiheutettua merkittävää muutosta psykomotorisessa valppaudessa tai subjektiivisessa uneliauudessa myöskään silmän kautta annetulla kirkasvalolla. Tältä osin tuloksissa ei ollutkaan merkittävää eroa okulaarisen tai korvan kautta annetun kirkasvalon tai himmeän valon välillä. Tuon huomatakseen on käytävä läpi koko artikkeli, mitä ehkä moni ei vaivaudu tekemään.
    Taloussanomien eilen haastattelema Professori Timo Partonen luonnehtii Valkeen käyttämiä tutkimusmenetelmiä totutuiksi ja päteviksi ja ihmetteli vain, miksi tulokset oli esitetty suhteellisina eikä absoluuttisina arvoina. Suhteellisia arvoja käytettiin lehdistötiedotteessa, koska ne on keskivertolukijan helpompi suhteuttaa toisiinsa. Esityksessä paikan päällä ja tutkimusta koskevassa posterimateriaalissa tulos on esitetty absoluuttisina arvoina, ja tämä on jaettu nyt myös Partosen kanssa. Linkki posteriin on: http://valkee.com/wp-content/uploads/2013/11/Valkee_tiedeposteri2_900x1200_print.pdf

    Kerran aikaisemmin täällä tein poikkeuksen periaatteestani olla osallistumatta keskusteluihin anonyymien kanssa, ja olkoon tämä viimeinen sellainen.

  10. Valitan herra Somerto, mutta en pidä blogikirjoituksia tieteellisesti pätevinä todisteina. Mikäli asiasta on esittää vertaisarvioidussa asiallisessa lehdessä julkaistu kirjoitus, on asia toinen.

    Bromundtin ja kumppaneiden artikkelin tiivistelmässä http://informahealthcare.com/doi/abs/10.3109/07420528.2013.854250 nimenomaan sanotaan, että silmän kautta annettu kirkasvalo vähensi nopeasti ja hetkellisesti väsymyksen tunnetta (Subjective sleepiness decreased immediately over a short period only after ocular light exposure). Oli miten oli, tutkimuksessa oli 2 kontrolliryhmää korvavalolle (lumeryhmä ja toinen interventioryhmä eli okulaarinen kirkasvalo), eikä korvavalon käytöllä ollut mitään vaikutuksia niihin verrattuna.

  11. korvavalo 43.7 ± 2.0 -> 38.1 ± 1.4 kontrolli 45.6 ± 2.2 to 43.4 ± 1.7 Taitaa olla vaikutus mitättömän pientä, vaikka en ole vielä perehtynyt kätettyyn menetelmään. Johtopäätöksissä ei oteta kantaa muutoksen merkitykseen. Pahus, kiistely jatkuu. Luulisin kuitenkin, että nyt ei ole menetelmissä enää sellaista vikaa, joka estäisi tämän jutun julkaisun tiedelehdessä. Mutta silloin pitää kertoa tuloksen merkityksestä, mikä voikin olla kiusallinen kappale.

    Minulle jää mieleen Sveitsiläistutkimuksesta se, että korvavalon teholle ei saatu näyttöä, mutta se selvisi, että melatoniini ei ole välittäjäaine. Siitä taas seurannee se ikävä asia, että mekanismi ei ole sama kuin kirkasvalolla, josta taas on se seuraus, että kirkasvalolla tehdyt tutkimukset eivät koske korvavaloa, josta taas seuraa se että viittaaminen kirkasvalotutkimuksiin on nyt sitten väärin, mutta blogissa kuitenkin viitataan.

  12. Valkee on lunastanut lupauksiaan tutkimusnäytöstä huonommin kuin Talvivaara vedenkäsittelystä. Missä ne muut kuin Oulun yliopiston paperit viipyvät, lehdissä julkaistuina ja keskusteltuina?
    Yksi paperi ei maailmaa kallista suuntaan tai toiseen, mutta ajan kuluminen touhssa tekee siitä yhä epäilyttävämpää. Tuokin paperi antaa skeptikkopuolelle ainakin ylemmän käden.

  13. Nimim. Roskatiede, onhan tuo sun kirjoittelu ihan hirveätä paskaa. Menee tietysti ihan nappiin, koska oikea tiede ei ole biasoitunutta, mutta roskatiede on.

    ”vaikka en ole vielä perehtynyt kätettyyn menetelmään”

    Heh! Mitäs jos perehtyisit. Ja sen jälkeen ostaisit vaikka yhdet Valkeet käytettyinä ja kokeilisit itse. Niillä voisit sitten tehdä oman tieteellisen tutkimuksen naapurustossa, jonka minä tuomitsisin liian suppeaan sosiaaliseen luokkaan tehtynä.

    Maailmassa on aika monta asiaa tieteellisesti todistamatta, mutta ei se niistä kelvottomia tee. Sun näkökulma näyttää olevan ”paskaa kunnes toisin todistetaan”. Kokeiles olla välillä neutraali, kunnes todistetaan suuntaan tai toiseen. Taitaa tosin olla sulle mahdotonta, sen verran biasoituneita nuo sun tekstit on.

    Minun tieteellisen kokemuksen perusteella en ole nähnyt ainuttakaan tutkimusta, jota ei pystyisi kieltämään usean teknisen muotoseikan vuoksi, jos niin halutaan.

  14. Menetelmän asteikko on 20-80. Tulos on joka tapauksessa mitättömän pieni. Huomatkaa kuviossa asteikon katkaisu – tulee mieleen teos ”näin tilastolla valehdellaan.”

  15. Placebo-eivaloa vs aito-korvavalo testin luominen niin ettei käyttäjä tiedä onko valoa sisään kohti aivoja, pitäisi olla teknisesti hyvinkin mahdollista.

    Esim. per korvakäytävä:
    1) 3 LEDiä, mutta korvakäytävässä ei pala kuin 2 kerrallaan. Peilistä uhri voi nähdä valon palavan jokatapauksesa korvasta ulos mutta aivoihin päin ei näe. Säädetty lämpövaikutukseltaan samaksi kaikissa tapauksissa.

    tai
    2) 1 LED + elektroninen suljin. Elektronien suljin voi olla samantapainen kuin 1 solu tässä läppärin näytössä (elektroniikan amatöörit käyttäneet piirtoheitin kalvoina=näyttöinä vanhojen läppärien LCD-näyttöjä). Sitä säätelee tietokone/mikropiiri. Käyttäjä ei näe onko se päällä kun korvassa.

    Laitteessa on joku tunnistin+katkaisin joka menee päälle vain lämpimässä korvakäytävässä.
    (Kädet +32..35 C = kylmiä vs aivot). Yksinkertainen NTC-vastuskin tunnistaa lämmön tarkasti.

    Valkeella tuskin on tähän mitään motivaatiota..

  16. ”1) 3 LEDIÄ” tapauksen tekn. kuvaus tarkemmin:

    A|B
    A|C|

    3 LEDIÄ A,B,C.
    A palaa aina(silä voi tosin olla 2 tehoasetusta valittana). Jos B palaa niin se valaisee aivoja kohti, C:n valonkuluntiellä on este. Säädetty niin että kaikissa tapauksissa lämmittää yhtä paljon.
    Mikropiirit voi satunnaisest eri koehenkilöillä valita palaako B vai C (joka on =placebo).

    Nocebo-efektiä voi kokeilla sillä, että jospa A ei palakaan.. (käyttäjä luulee ettei ole valoa korvaan ja luulee olevansa se lumehenkilö).

  17. Kirkasvalotutkimuksia lukemalla voi jokainen vakuuttua, että on erilaisia tapoja toteuttaa plasebo. Valkeen tapauksessa esimerkiksi riittää, kun laitteen ledit on mustattu (lämpövaikutus sama) ja koehenkilöillä on silmälaput. Vertaisarvioidussa tiedelehdessä vaaditaan selostus siitä miten plasebo on toteutettu. Siksi Valkeen posteri ei täytä laatuvaatimiksia. Vielä tänä keväänä hyväksytyssä US patenttihakemuksessaan Valkee mainitsee melatoniinin eikä mitään muita vastaavia välittäjäaineita. Tuossa patenttihakemuksessa korostuu laitteen vaikutus dopamiiniin.

  18. Pitää ehkä muistuttaa, että IFMAD konferenssiin osallistuminen tarkoittaa maksetun esittelypaikan lunastamista, johon saa sitten laittaa sen posterin

  19. Pekka Somerto: ”Johtopäätös, ettei korvavalolla siksi olisi vaikutusta osuu kuitenkin täysin pieleen, eikä sitä ole tuossa lainaamassasi tutkimuksessa edes tutkittu.”

    Kun luin koko artikkelin, niin tämä toimitusjohtajan väite ei pidä paikkaansa. Lähtökohtana on olllut testata, vaikuttaako korvavalo yhtiön väittämällä tavalla. Tutkijat ovat tehneet työnsä hyvin. He ovat katsoneet myös Valkeen omia tutkimuksia ja kertovat mitä puutteita he havaitsevat. Myös katsaus kirjallisuutteen on mukavaa luettavaa. He esim kertovat, että sokeilla ihmisillä ei ole havaittu silmän ulkopuolisella valolla vaikutusta, mutta silmän kautta vaikutusta on.

  20. Ottamatta kantaa teknisiin yksityiskohtiin placeboasetelmissa jne jaksan aina vain ihmetellä, millä tavoin valo voisi korvan rakenteita ympäröivien luiden läpi mitenkään päästä mihinkään aivojen osiin. Hieman leikillisesti kysyisin: eikö yhtä hyvin voitaisi ajatella musiikkia kuunneltavan silmien kautta?

  21. Mitä merkitystä on tieteellä, jos osaa tehdä rahaa. Valkee osaa erinomaisesti kusettaa tyhmiä myymällä kahta muutaman sentin lediä 200€. Humpuukikaitteen valmistuskustannukset ovat korkeintaan 5€/kpl.

    Vaikka laite toimisikin, sen osto olisi idioottimaista, koska saman vasteen saisi kympin jouluvalosarjasta, jossa voi hyvin olla 100 lediä.

  22. Edellinen väittämä ei pidä paikkansa. Muilla ledeillä ei voi saavutta vastetta, koska Valkeen laitteessa on ledit, joista tulee erityistä valkoista taikavaloa. Muista ledeistä ei tule tätä erityistä taikavalo, joten ne eivät toimisi.

  23. ”Valkeen tutkimusryhmä esitti noin vuosi sitten, 7.11.2012 Barcelonassa IFMAD-konferenssissa omana tutkimushavaintonaan, että korvavalon vaikutusmekanismi ei liity melatoniinitasoon eikä ole riippuvainen melatoniinisupressiosta.”

    Kukaan Valkeen edustaja ei ollut konferenssissa puhumassa. Valkee oli lähettänyt paikalle julisteen, ja koittaa nyt hehkuttaa kovasti läsnäoloaan paikassa, joka kuulostaa maalikkolle todella hienolta.

    Hirveetä tuubaa koko yritys. Vaikka nyt kävisi ilmi, että korvavalot toimivatkin ( mihin yksikään todiste ei toistaiseksi ole viittannut ) Valkee on silti jo menettänyt pelin, myytyään tuotetta masennukseen ja jet lagiin ilman mitään näyttöä.

  24. VALKEE OY HARJOITTAA RIKOLLISTA TOIMINTAA Valviran suojeluksessa sanoo:

    Valkee Oy harjoittaa rikollisen rahan hankkimista samoin kuin mikä tahansa rikollisorganisaatio.

    Rikosesimerkki

    Valkee 2 – käyttöohje, sivu 4.
    http://ec2-54-229-152-79.eu-west-1.compute.amazonaws.com/wp-content/uploads/2013/08/Valkee2_User_Guide.pdf

    1. Valkee markkinoi rikollisesti ilman CE-merkintää kahta pellelediään kaamosmasennuksen hoidon ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin:

    ”Sillä voidaan myös edistää sopeutumista vallitsevaan aikaan, ja sitä voidaan käyttää apuna energiatason, reaktioajan ja keskittymiskyvyn parantamisessa.”

    2. Valkee myöntää rikoksensa eli sen, että sen kahdella pelleledillä on CE-merkintä ainoastaan kaamosmasennuksen oireiden hoitoon. Pelleledien myynti vallitsevaan aikaan sopeutumiseen, tai reaktioajan, energiatason ja keskittymiskyvyn parantamiseen vaatii aina erikseen terveydenhuollonlaitteen CE-merkinnän, koska kyse on fysiologisten toimintojen muuntelusta. Tässä Valkee myöntää avoimesti olevansa rikollista rahaa tekevä rikollisorganisaatio, koska sillä ei ole CE-merkintää kuin kaamosmasennuksen oireiden hoitoon.

    ”Laitteella on kaamosmasennuksen oireiden hoitoon lääkinnällisen laitteen luokan II(a) hyväksyntä direktiivin 93/42/ETY mukaisesti, ja laite on CE-merkitty ja kliinisesti testattu. JOS LAITETTA KÄYTETÄÄN EDISTÄMÄÄN VALLITSEVAAN AIKAAN SOPEUTUMISTA, TAI PARANTAMAAN REAKTIOAIKAA, ENERGIATASOA JA KESKITTYMISKYKYÄ, LAITETTA EI OLE MÄÄRITELTY DIREKTIIVIN 93/42/ETY MUKAISEKSI LUOKAN IIA LÄÄKINNÄLLISEKSI LAITTEEKSI.”

    Valkee pitäisi saattaa vastuuseen vuosikausia jatkuneesta hyvin suunnitelmallisesta ja harkitusta rikollisesta toiminnastaan ja takavarikoida rikoksella saatu merkittävä taloudellinen hyöty valtiolle menetetyksi. Tässä tapauksessa rikoshyöty on se arvioitu myyntitulo, joka on saatu rikollisin tiedoin myymällä pelleledit kaamosmasennuksen ulkopuolisiin käyttötarkoituksiin.

  25. ”Valkeen tutkimusryhmä esitti noin vuosi sitten, 7.11.2012 Barcelonassa IFMAD-konferenssissa omana tutkimushavaintonaan… Kukaan Valkeen edustaja ei ollut konferenssissa puhumassa. Valkee oli lähettänyt paikalle julisteen, ja koittaa nyt hehkuttaa kovasti läsnäoloaan paikassa, joka kuulostaa maalikkolle todella hienolta.”

    Todellako? Eikö kukaan? Itse olen aina ollut (ja vaatinut muidenkin olevan) posterisessiossa tekemäni posterin vierellä vastaanottamassa kommentteja ja kritiikkiä. Yleensä posteri ilman esittäjää (=posterin tekijää) on aika mitätön, joka yleensä jää huomiotta tieteellisissä kokouksissa. Mikä tietysti voi olla ihan hyvä Valkeen kannalta :)

    Lisäksi, mistä ihmeestä saisi käsiinsä tuon posterin abstraktin? Jos kerran viitteitä vaaditaan, niin vaaditaan sitä tässäkin. Ja ihan luettavaksi.
    Pekka Somerto: Jos Valkeen tutkimusryhmä on jotain esittänyt, olisihan se hyvä saada luettavaksi. Tiedän, että rahalla saa tämänkin ostettua, mutta 86$ kongressijulkaisusta on aika paljon. Valkeen omilla sivuillahan voisitte julkaista pdf-tiedostona tuon posterin ja sen abstraktin. Ja kaikki muutkin ”julkaistut” tutkimuksenne.

  26. Mielestä korvavalossa se ihan ensimmäinen asia olisi ollut osittaa, että valo edes menee korvan rakenteiden läpi. Olisi kannattanut käydä patologian laitoksella testaamassa ”tuoreella” henkilöllä tätä asiaan, ennenkuin mitään muta olisi edes ajateltu tehtäväksi. Itse en usko edes siihen valo kallon ja korvan rakenteiden läpi menisi. On selkeä näyttö epärehellisyydestä, että aletaan markkinoimaan tuotetta, ennenkuin näyttö se toimivuudesta tai edes toimintamekanismista on selkeä.

  27. Sveitsin tutkimus osoittaa, että korvavalo ei yhtenä annoksena vaikuta melatoniiniin.

    Oulun Yliopiston tutkimukset osoittavat, että korvavalo noin viikon käytön jälkeen vaikuttaa kaamosoireisiin.

    Tämä juttu jälleen osoitti, että blogin pitäjällä taitaa olla ongelmia ihan perustieteen ymmärtämisessä.

  28. Miten niin yhtenä annoksena? Oulun yliopisto ei ole tutkinut korvavaloa, eikä sen tehosta kaamosoireisiin ole mitään näyttöä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s